Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Veden riittävyys ei varmaan ole meillä ongelma: vedyn tuotantolaitos ottaa pienen osan vedestä, joka muuten valuisi järvistä mereen. Maanomistajat saavat tuulivoimatontistaan hyvää markkinavuokraa, joten heille kyseessä on hyvä tulonlähde, ja samoin ilmeisesti kunnille.
Mutta tuulivoimakaan ei ole haitatonta. Voimaloita varten louhitaan suuret määrät metalleja ja perustukset tehdään betonista. Luonnoneläinten kuten metsäpeuran, poron, maakotkan jne. häiriintyminen. Ympäristöön leviävä saaste kuten mikromuovit ja edellä mainitut rikkiyhdisteet.
Voimaloiden ja uusien siirtolinjojen aiheuttamalla pysyvällä metsäkadolla on kaksoisvaikutus maankäyttösektorilla: toisaalta ne vähentävät metsien hiilinieluja ja toisaalta lisäävät metsäkadosta laskettavia päästöjämme. Selvitäänkö EU:n hiilinielutavoitteista ja maksavatko tuulivoimayhtiöt sanktiot EU:lle? Eivät maksa, vaan veronmaksajat suoraan tai välillisesti, metsäteollisuuden tuotannon vähenemisenä.
Ajan ja olosuhteiden muutokset voivat tehdä suuretkin investoinnit hetkessä tyhjiksi. Moni varmasti muistaa Suomen puolella Naantalista Vaalimaalle kulkevan valtatie E18 kalliin perusparantamisen ja etenkin sen perustelut. Eipä niistä ole paljoakaan enää jäljellä. Ensin autojen ja tavaroiden kuljettaminen Hangosta Venäjälle siirtyi Viron puolelle ja nyttemmin Turkkiin ja muihin maihin.
Oinonen liioitteli. Rikkih.fl on käytetty 50 vuotta ja on korvattavissa. Laki vain, että ei saa käyttää. Elintasolla on hintansa. Jollakin se sähkö on tuotettava, kun näyttää, että maasta kaivettujen polttaminen on lopetettava.
Olen häärännyt viimevuosina paljon Espoossa. Siellä on runsaasti ihmisiä, jotka pärjäävät erinomaisesti maan ansiottomalla arvonnousulla tekemättä yhtään mitään. Tuulimyllyjen suhteen on vähän sama tilanne.
Kateus ei sinänsä hyödytä kateellista millään tavalla. Sillä pahoittaa vain oman mielensä. Tasan täällä ei käy onnen lahjat, eikä raha tee onnelliseksi. Usein päinvastoin.
Juuri näin. On kuitenkin hyvä muistuttaa siitä hinnasta, ettei tehdä päätöksiä muistaen vain hyödyt eikä haittoja lainkaan. Sähköomavaraisuus on lähtökohtaisesti myös hyvä asia, mutta pelkästään sähkön varaan ei voida rakentaa hyvää kriisivalmiutta.
Kaikkien vähiten on järkeä siinä että autoilijat ostavat nykyisin bensaa 4mrde:llä. Käyttävät siitä 70% ilman lämmittämiseen eli yli 2mrd€ ja liike-energiaan vain vajaa kaksi miljardia €. Jos autot käyttäisivät sähköä kustannus autoilijoille olisi vain 10%, nykyisistä polttoainekuluista.
Oinosen tekstiin ei kannata luottaa. Esim väittää, että nykyisten voimaloiden (5000 MW) vuotuinen keskiteho on 1500 MW. Eli keskiteho 30 % max tehosta. Talvella muka vain 16%. Hei haloo talvellahan tuulee reilusti enemmän kuin kesällä.
Erään riskin aiheuttaa EU:n pilkkoa päästöjen alentaminen ristiriitaisiin osatavoitteisiin. Esim tavoite rajoittaa sähkön kulutusta riippumatta siitä, miten ko sähkö tuotetaan. Koskee myös päästötöntä sähköä. Voi olla, että ”väärin sammutettua” päästöjemme reipasta alentamista ei EU hyväksy.
Kuvitteellinen tapaus esim. vaihdetaan aluelämpökeskuksia toimimaan tonteille pykätyillä tuulivoimaloilla. Ei vaadi ulkopuolista energiaa, mutta nostaa Suomen sähkön kulutuksen tavoiterajan yli. Ei hyvä. Jonkinlainen mekaaninen, vettä kuumentava mylly täyttäisi EU:n tavoitteen, mutta vaikuttaa järjettömältä.
Jos tuulee keskimääräistä enemmän, kuten talvella, niin keskitehokin on suurempi, kuin heikkotuulisena aikana (kesä). Absoluuttisia arvoja ei tarvitse tietää Oinosen teesien kyseenalaistamiseen. Vrt, kun vesistössä on vettä reilusti, niin vesivoimaloiden teho suhteessa niiden max tehoon on varmasti suurempi kuin vähävetisinä aikoina.
Sille ei tietenkään voi mitään, että päijät Hämeessäkin jatkossa energiapuun kysyntä tulee olemaan vähäistä. Sähköä on jo niin paljon ylimäärin, että kaukolämpökin voidaan pääosin tehdä sähköllä. Kiinteän polttoaineen kattilat jää kulutushuippujen tasaamiseen. Tuulivoimaa Suomeen sopii ainakin 50000Mw.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään