Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tuulimyllyjen mahdolliset terveysvaikutukset ovat oma lukunsa, en ota niihin kantaa. Sen sijaan myllyjen taloudelliset vaikutukset ovat aina kahdensuuntaisia. Positiiviset vaikutukset ovat niiden saajille kiistattomia, mutta aika vähän puhutaan niistä negatiivisista vaikutuksista, joita myös kiistatta aiheutuu maanomistajille. Myllyjen koon kasvaessa niiden vaikutusalueetkin suurentuvat. Kun puhutaan siitä, kuinka lähelle asutusta saadaan myllyt rakentaa, unohdetaan helposti, että myllyillä on vaikutus myös tulevaan rakentamiseen ja rakennuspaikkojen kysyntään ja niiden hintaan. Nämä vaikutusalueet ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin kuin se alue, josta maanomistajat saavat vuokrana maksettavan haittakorvauksen.
Tolopainen voisi keskustella niiden ihmisten kanssa, joilla on vielä rakentamattomia rantoja, tai rakentamiseen soveltuvia näköala-alueita tuulipuistojen lähistöllä.
Vapaa-ajan asuntojen rakentaminenhan on merkittävä ympäristöhaitta ja turhaa ylikuluttamista.
Mitä isompi mylly, niin sitä pienempi ympäristöhaitta suhteessa tehoon. Lisäksi korkeamman myllyn energian tuotto suhteessa sen tehoon on parempi kuin matalemmalla. Eli mitä korkeampi, sitä parempi.
Mikä on Suomen oma tarve? Nykyinen sähköntuotanto ei riitä edes Suomen nykyiseen omaan kulutukseen. Lisää siis tarvitaan. Oma kulutuskin lisääntyy (sähköautot, kaukolämmön sähkökattilat, datakeskukset jne). Uutta teollista tuotantoakin (vety ja siihen pohjautuvat polttoaineet ja metallien jalostus) tarvitaan, jotta voidaan kattaa kansakunnan menot. Pelkällä maisemataloudella ei pitkälle pötkitä.
Tuulivoiman lisääntyminen voi myös yllättäen olla se tekijä joka siirtää autotekniikassa kehityksen painopisteen sähköautoista takaisin polttomoottoreihin.
Niin se vain maisematalous Pohjois- ja Itä-Suomen pystyssä pitää. Ilman turisteja ja mökkiläisiä ei monilla seuduilla olisi yhtään mitään.
Kyse on korvauksista ja oikeudenmukaisuudesta. Pohjanmaan tasaisilla mailla ei kuivan maan tonteilla varmastikaan juuri arvoa ole. Monilla seuduilla rantatonteilla on kovastikin kysyntää ja arvoa. Mutta jos mökin rantalaiturilla alkaa ilta-auringossa välkkyä myllyjä niin epäilempä että se ei nosta tontin/mökin arvoa. Pikemminkin päinvastoin.
En käsitä kiinteistöverotuloilla elämöintiä. Minä ja moni muukin toivoisi pienempiä kiinteistöveroja. En ole vielä perehtynyt tähän uuteen kunta/maakuntarahoitukseen. Terveydenhoitopuoli lienee menee kunnilta pois ja sinnehän sitä rahaa tarvitaan. Pitäisi alkaa vissiin tutustua tähän kepun uuteen maakuntien suomeen.
En tiedä ketään joka olisi ollut ultraäänitutkimuksessa kymmeniä vuosia 24/7
Ei se oikein loistava tulevaisuus ole jos maasta tulusi vain sähkön ja vedyn tuottaja muille maille. Varsinainen siirtomaa. Samaan pystyy täysin kouluttamatonkin kehitysmaa jossa on vain maa-alaa energiayhtiöiille. 80 ja 90 luvulla tietotekniikan huumassa meille lupailtiin ihan erilaista tulevaisuutta.
Samaa mieltä MaalaiSepon kanssa, lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan koska kansakunta sähköistyy koko ajan enemmän ja omavaraisuus näinä aikoina on tärkeää, se että saadaan siitä vielä vientituloja ei ole varmaan paha homma sekään.. Erämaat kun ei elätä ketään, toki hienoja ne on itsekkin olen käynyt monessakin kansallispuistossa. Jos ei rakenneta lisää tuuli ja aurinkovoimaa joudutaan rakentamaan ydinvoimaa jossa pienydinvoimalat on tulossa vasta ei ihan lähiaikoina, joku arvio oli 10-15v päästä isoja tuskin rakennetaan enää koskaan suomeen olkiluoto3 jää viimeiseksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään