Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ensin tulee halpa sähkö ja sen perässä energiaintensiivinen teollisuus jopa uusi paperitehdas voi tulla joskus..
Tuulivoimayhtiöt ovat suurimpia kusettajia. Vain tietämätön, tyhmä ja ahne maanomistaja vuokraa heille mitään. Suuret lupaukset, pienet teot, jättimäiset haitat.
Apli: ”Visan pitäisi käydä joskus jonkun tuulivoima yhtiön tilaisuudessa”
Ensimmäisen kerran kävin 12 vuotta sitten ja sen jälkeen lähes vuosittain, viimeksi pari viikkoa sitten. Ehkä juuri sen takia olenkin tullut näissä tuuliasioissa hieman kriittiseksi. Yksi todellinen ongelma tahtoo olla se, että tuulipuistot tahtovat sijoittua kuntien takamaille, usein jopa aivan naapurikuntien rajoille. Se kunta, jonka puolella myllyn perustukset ovat, saa kiinteistöverot, mutta naapurikunnille jäävät pelkät haitat. Nyt on alkanutkin keskustelu siitä, että kiinteistöverot pitäisi jakaa naapurikuntien kesken, tai niin kuin Ruotsissa ja meillä ennen, että kiinteistövero menisikin valtiolle, joka sitten jyvittäisi ne kunnille. Kuntien ilo tulevista veroparatiiseista saattaa myös olla ennenaikaista, sillä lasku voi tulla menetettyjen valtionosuuksien muodossa.
HS: Suomessa on vireillä useita useiden satojen megawattien kokoisia aurinkovoimala hankkeita, ja moni niistä on suunniteltu metsään. Se tarkoittaa, että voimaloiden alta voi kaatua lähivuosina jopa tuhansia hehtaareja metsää, eli luonnon hiilivarastoja ja -nieluja. Esimerkiksi ruotsalainen OX2 kehittää Huittisiin Satakuntaan 475 megawatin nimellistehoista voimalaa. Voimalan tarvitseman maa-alueen koko olisi 760 hehtaaria. Se tarkoittaa neliötä, jonka yksi sivu on noin 2,8 kilometriä. Helsingin kartalle laitettuna neliö peittäisi koko keskustan Jätkäsaaresta Kruununhaan rantaan ja Kaivopuistosta Kansallismuseolle.
Onko Päijät-Hämeen isäntä menettänyt vihreiden tavoin suhteellisuudentajuntansa, Suomessa on metsää 23miljha. Jokivarsia ja niittyjä metsittyy joka vuosi tuhansia ha. Metsitystuella metsitettiin 5000ha.
Tehdäänpä karkea suuruusluokkatarkastelu, ettei jouduta ihan harhapoluille.
Aurinkoenergiaa tulee hehtaarille vuodessa noin 10 GWh.
Hyväkasvuiseen puustoon ja maakarikkeeseen tästä sitoutuu n. 20 MWh, eli 0.2 %.
Aurinkopanelikenttä (panelit+muu kentän alue) muuttaa sähköksi aurinkoenergiasta noin 700 MWh/ha/a. Eli n 7 %. Jos ko sähköllä tehdään vetyä ja se avulla synteettistä polttoainetta niin, ettei syntyvää jätelämpöä hyödynnetä, saadaan em 7% hyödyksi enää n 1.4%, joka kuitenkin hyödyntää aurinkoenergiaa vielä 7 kertaisesti metsään verrattuna. Jätelämmön hyödyntäminen parantaa tilannetta vielä huomattavasti aurinkopanelien eduksi.
Ei metsien avulla päästä tästä hiilipäästöongelmasta puusta pitkään. Ihmisen keksintöjen tehokas hyödyntäminen on ainoa mahdollisuus. Ihmisen mukavuudenhalu on suunnaton. Ei se mistään luovu. Vähäpäästöisillä ratkaisuilla saadaan ainakin jotakin aikaan.
MaalaisSepon laskelma on hyvä vertailu. Esimerkiksi Helsinki aikoo kai hyödyntää vedyn tuotannon hukkalämmön kaukolämpöverkossaan. Kuulostaa järkevämmältä kuin hakkeen rahtaaminen pääkaupunkiin poltettavaksi. Metsäkato ei oikeastaan ole niin paha ongelma muuten kuin että se on globaalisti tikunnokassa ja siksi sitä seurataan tiiviisti. Päästölaskennassa se on koko ajan mukana, ja jos metsäkato on kovin laajaa se lisää maakäyttösektorin päästöjä.
EU-alueella pitäisi ehkä tehdä niin kuin Tiirola ehdotti mhy-kolumnissaan, että räjäytetään hiilinielupolitiikka ja nojaudutaan enemmän markkinaehtoisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi metsänomistaja voisi saada tuloa puunmyynnin lisäksi voimala-alueiden tai hiilinielujen vuokraamisesta sekä muiden ekosysteemipalveluiden tuottamisesta. Persuilla voisi riittää rohkeutta ajaa tällaisia ennakkoluulottomiakin ratkaisuja.
Metsänomistajia kusetetaan samalla tavalla kuin aikoinaan kusetettiin koskien omistajia. Sompion omistajia jne. En viiti enempää jahkata mutta tosi on, kun liikkuu Suomen maaseudulla näkee että katkeaminen on tapahtunut jo. Elinkeinorakenne on notkahtanut niin pahasti että fasiliteetit eivät enää ole kunnossa edes sen vertaa että yritysten olisi edes hieman järkevää pohtia aloittavansa tai siirtävänsä toimintaa maaseudulle. Syntyvyys jo niin pientä isoissakin kunnissa että syntyvien määrä on vain luokkaa muutama kymmenen per vuosi. Ja lasten välimatkat saattavat olla suuret.
Olen vähän ikävä ihminen kun tahdon laskea lähes kaiken rahassa. Aurinkopuistojen kannattavuuslaskelmat on tehty nollakorkojen aikaan. Nyt on siinä suhteessa aivan toiset ajat, toisin sanoen on palattu normaaliin. Suurin osa aurinkopuistojen investointisuunnitelmista osoittautuu kannattamattomiksi. Aurinkopuiston hyötysuhde on vain 10%, tuulivoimalan sentään 30-40%. Meidän ei onneksi tarvitse väitellä näistä asioista, kun markkinat hoitaa investointipäätökset.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään