Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tomperin mainitsema syntyvyyden lasku on jatkunut jo pitkään tosin vaan kiihtynyt viime vuosina eikä tälle kehitykselle näy loppua, samoin toinen ikävä asia työvoiman saatavuuteen on että suomessa on euroopan korkein huumekuolleisuus nuorissa. Ihmetellä sopii mistä nämä vetytehtaat esim luulee saavansa työvoimansa varsinkin kun nykyhallitus haluaa rajoittaa maahanmuuttoa. Metsänomistajien on vaikeaa toimia yksin ja jopa ryhmissä tuuli ja aurinkovoimayhtiötä vastaan se on totta onneksi esim MTK auttaa siinä.
Yhtä asiaa olen tässä viimeaikoina aika paljon ihmetellyt. Palstalla on niitä, jotka ovat vuosien ajan kantaneet huolta maatalouden ylituotannosta ja myös puun ylituotannosta, mutta jopa näiltä samoilta ihmisiltä katoaa täysin kriittisyys mahdollista sähkön ylituotantoa kohtaan. Mistä tällainen voi johtua? Numerothan ovat vain numeroita, eivät ne tee politiikkaa mihinkään suuntaan.
Mitä haittaa siitä Visa sinusta olisi, jos sähköstä olisi ylituotantoa? Eikö halpa sähkö olisi raju kilpailuetu teollisuudelle ja hyöty kuluttajillekin. Eikö Norja ole hyvä esimerkki siitä, mitä hyötyä energiasta on. Täällä kylmässä voidaan vedyntuotannon hukkalämpö hyödyntää jne.
Norjassa onkin toinen käytäntö kuin Suomessa. Kotitalouskuluttaajien ryövääminen on kielletty. Esim. viime elokuussa Norja korvasi kaiken yli 7 senttiä ylittävän sähkön hinnan kotitalouksille. Samaan aikaan Helen myi sähköä kotitalouksille reilun 39 sentin kilowatti hintaan. Yksityinen kuluttaja ei tule hyötymään meillä sähkön ylituotannosta, teollisuus ehkä. Investoinnit on jonkun maksettava ja se osa tulee olemaan meillä yksityisten kuluttajien osa.
Visa nyt sekoittaa asiat. Tuulimyllyjen hyötysuhteesta ei lienee selvää käsitystä. Sen sijaan tehokerroin on jo suuremmilla myllyillä n. 0,45. Eli, jos tehokerroin on 0,45, 10 MW myllyn keskiteho on 4,5 MW.
Aurinkopuistolle voidaan määrittää hyötysuhde, joka on puiston tuottama sähkö jaettuna puiston alueelle tulevalla auringon säteilyenergialla. Jotta tuulipuiston ja aurinkosähköpuiston hyötysuhteita voidaan verrata, pitäisi määrittää tuulipuiston yli virtaavan tuulen vuotuinen energiamäärä, johon vaikuttaa myös etäisyys maan pinnasta. Hankala tapaus. Osa puiston läpi virtaavasta tuulesta vielä ohittaa myllyt.
Joka tapauksesta tuulipuistosta saataneen sähköenergiaa enemmän/ha kuin aurinkopuistosta.
Myönnän, etten hallitse oikeaa termistöjä. Hyötysuhteella tarkoitin, että aurinkopuisto tuottaa sähköä 10% juoksevasta ajasta, eli 36 vrk/vuosi. Tuulipuisto tuottaa 3-4 kertaisen ajan, eli 108-144 vrk.
Kuka korvaa jos horisonttiin ilmestyneet myllyt laskee loma-asunnon hintaa vaikkapa sata tonnia tai jos mökit ei mene enää entiseen malliin vuokralle kun iltaruskoa ja tähtitaivasta ei voi katsella ilman myllyjen välkettä. Erämainen maisema on se joka myy.
Elintasoa ja hyvinvointia ei ole se että koko Suomesta tehdään tuulipuisto. Meille riittää kun tuotetaan sähköä omiin tarpeisiin. Rahan ahneus ei saa tapahtua toisten kustannuksella. Vanhukset kyselkää nuoremman polven mielipidettä ennenkä myllyjä ahnehditte. Ainakin pohjoisessa nuoret haluvat asua siksi että täällä on puhdasta ja rauhallista luontoa ja kauniita maisemia.
Jos kaikki tuuliteollisuuden suunnitelmat rakennetaan tulevaisuudessa ei tuuli kovin paljon sovi ohittamaan myllyjä. Metsää on turha verrata valopääkennoihin. Minun laskelmissa metsän hyötysuhde on täysi 100%. Ei merkittäviä investointeja ja energian varastointi onnistuu täydellisesti ilman maametallien kaivua. Rukopiikiltä oivallinen mielipide asiaan.
Espoon kaupunki ostaa kaukolämpöä ja jäädytystä Vermoon rakennetusta Fortumin teollisen kokoluokan ilmavesilämpöpumppulaitoksesta. Käytettävä sähkö on vähäpäästöinen. Pieni, teholtaan 11 Mw, mutta edustaa tulevaisuuden ratkaisuja. Kivihiilestä halutaan eroon parin vuoden kuluessa. Kaukolämpöpalettiin kuuluvat lisäksi bioenergia, datakeskusten hukkalämpö, sähkökattilat ja lämpövarastot. Halpa kaukolämpö halvalla sähköllä: kuntalainen kiittää!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään