Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Syksyllä menee monesti viikkoja että on suntakeliä. Sumuisia usvaisia päiviä ettei paista eikä tuule. Joskus menee kevättalvellakin niin että aurinkoa ei näy viikkoihin ja sataa tuhnuttelee. Kovimmat pakkaset on tyynellä säällä. Tuuli ja aurinkovoima on hyvä mutta kohtuus kaikessa. Koko suomesta ei tarvi tehdä yhtä suurta teollisuusaluetta ulkomaiden tarpeisiin.
Tuulipuistojen lisäksi pohjoisen maastoja uhkaa vihreän siirtymän myötä lisääntyvät kaivokset. Kovasti alkaa pian olla luonto Lapissakin kovassa käytössä. Liekkö pian enää yhtää seutua jota ei olisi kaivoksilla ja tuulipuistoilla pilattu. Ennen en kannattanut kansallispuistojen lisäämistä mutta ne antavat hieman paremman suojan alueille ettei ulkomaiset koko lappia mäskää myllyillä ja kaivoksilla.
Maastoja ei tarvi suojella mielestäni enää metsänhakkuilta. Se kasvaa takaisin ja metsänhakkuun vaikutukset maisemaan on vähäiset. Aina voi maisemaa ja luontoa huomioida paremmin ilman suojeluakin.
Energiateollisuus on vähentänyt propakandaansa, enää ei ole varoitellut mahdollisesta sähköpulasta kesällä. Jos sähkömarkkinoilla olisi kilpailua, kuluttajille tarjottaisiin myös määräaikaisilla sopimuksilla sähköä n.5 sent/kWh eli samalla hinnalla, jolla suurteollisuus on ostanut sähköä koko ajan.
Näyttää tulevan rankkoja sateita Ruotsiin ja Norjaan, vesialtaat täyttyy. Vesisähköä tulee runsaasti markkinoille.
Fingrid ja sähköyhtiöt joutuvat tekemään lähivuosina yhteensä yli kymmenen miljardin euron investoinnit sähköverkkoihin, sähkövarastoihin, varavoimaan ja voimaloihin, joten sähköasiakkaille tulee jatkossakin maksettavaa riittämään. Rahoittajia voi toki löytyä ulkomailtakin, mutta maksajat ovat kotimaassa.
Joskus investointeja täytyy tehdä jos meinaa turvata kotimaisen energian tuotannon. Ollaanhan se nähty että ulkomainen tuotienergia on arka häiriöille.
<p>Katseella ja kuulolla seuraillut kun Caruna yhtä parinkymmenen kilometrin metsälinjaa liittymineen kaivaa maan alle. Varmasti maksaa enemmän kuin ilmajohtojen vetäminen, mutta ehkä sitten säävarmempi. Ja helpottuu metsänhoito jonkinkokoisella alueella </p>
Kevytnimimerkit viisastelevat meille boomereille, ettemme ymmärrä nykyajasta mitään. Tottahan se osittain onkin, mutta ollaanhan me nähty paljon sellaistakin, joka toistaa nyt itseään, kuten sen, että samoja sähkölinjoja siirretään jo kolmanteen paikkaan. Olivat ensin pelloilla, sitten metsissä ja nyt teiden varsilla.
Se missä on tilaa ja kantaverkko ja kunnat + maanomistajat myötämielisiä sinne rakennetaan tuuli ja aurinkovoimaa näin suomessa on nyt, onko tulevaisuudessa enää? Aika näyttää.. Kaivoksiakin tänne tulee varmasti, sähköinen siirtymä tarvitsee niitä ja niillä saadaan kiina riippuvuutta vähennettyä..
Sähköä kulunut tänä vuonna 40% vähemmän kuin viime vuonna omakotitalossa. Aika helppoa tuo kulutuksen vähentäminen. Kun ruuvaa vararaajan yhdelle vaiheelle ja laskee lämpötilan 60 asteeseen sähköä säästyy, yösähköllä ei varaaajaa kannata lämmittää maksimilämpötilaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään