Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
MT:n uutisissa: Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Leskelä ylistää Suomen olevan lähes omavarainen sähkön suhteen. Hänen mukaansa sähkön hintakin on pudonnut tukkumarkkinoilla energiakriisiä edeltävälle tasolle.
Näkyyköhän tämä tukkumarkkinoiden halpuutus kuluttajan sähkölaskussa? Taitaa olla muutama ”välikäsi” ottamassa omansa.
Tuo omavaraisuus nyt on hienoa sanahelinää. Vuositasolla kyllä, kylmänä pakkaspäivänä tuodaan se 2000-3000MW jatkuvasti.
Hinnat nyt ovat laskeneet se, on totta. Niinkuin ensivuoden ennustetusta futuurista nähdään. Kun nyt muistetaan, ettei pörssisähkön hinta ole tuota yhtä perjantaita lukuunottamatta ollut mitenkään poikkeuksellinen ottaen kelit huomioon. Eikä ollut viime vuonnakaan. Yksittäiset piikit saa tietysti paljon huomiota mediassa.
Jos tosiaan vuonna 25 sähkö on halpaa niinkuin ennustetaan niin yhtiöt saavat siitä varsin hyvän katteen. Jos nyt uusia sopimuksia tehdään 8-10 centillä ja nämä pörssistä kiirellä vaihtaneet ottivat 13 centin sopimuksiakin. Jos 5,9 futuurihinta pitää lähellekkään paikkaansa, riskilisää on runsaasti.
Tuo menee kmo vielä euroopan neuvostoon ja parlamenttiin. Jos se siellä läpi nuijitaan, voiko Suomi siitä irtaantua?
”Kerro samalla Numppi, miten sen EU:n määrittelemän 18 sentin kattohinnan tilanne oikein on. Onko se tulossa jossain vaiheessa myös Suomeen?”
Numppi ei ehkä ole tähän huomannut vastata mutta lehtitietojen mukaan ei ole tulossa Suomeen. Jutussa mainittu windfall verotustakaan tuskin tulee tältä hallitukselta ja vaikka demarit olisi seuraavassa hallituksessa veikkaanpa sähkön hintojen laskeneen sen verran ettei windfall enää olisi kultakaivos.
Onkohan tästä tiedosta mitään hyötyä? Kaikki tieto on tarjolla.
Kun tekee kiinteähintaisen sopimuksen, niin hinnat ovat nähtävillä ja valitsee edullisimman itselleen. Hinta on pysyy samana.
Kun tekee pörssisähkö sopimuksen tuleva hinta ei ole tiedossa.
Hintaheilunnan lisäksi maksettavaan kWh-hintaan vaikuttaa kulutuksen ajoitus.
”Tätä jo aiemmin pohdin, mutta jos olisi vaikka kesämökki pörssisähkössä. Pelkkä peruslämpö 10 asteessa, ei muuta kulutusta juuri. Eikö silloin järjen mukaan hinnan pitäisi osua aika hyvin ”keskihintaan”.?”
Ei osu, vaan menee yli, koska kulutusta ei ajoiteta. Kovalla pakkasjaksolla lämmitykseen kuluva energiakulutus moninkertaistuu ja typillisesti hinta on silloin korkealla. Kyllä spot-keskihintaan pääsy edellyttää jonkinasteista kulutuksen siirtoa kalleimmilta tunneilta halvemmille.
”Eikös se hintakatto mene vielä neuvostoon ja parlamenttiin?”
Tämä lienee vuoden 2022 EU- kriisiasetus, 1. päivän joulukuuta 2022 ja 31. päivän maaliskuuta 2023 väliseen aikaan, joka on ollut ja mennyt. Eikö sen seurauksena Suomessakin jaettu valtion rahaa sähkötukena, saiko valtio sen perittyä sähköntuottajilta, sitä en tiedä.
Tilanne näyttää hyvältä, on valinnanvapaus. Kaikki keskustelijat ovat erittäin tyytyväisiä omaan sopimukseensa ja puolustavat sitä kynsin hampain. Keskustellaan vain kinaamisen ilosta.
Sillloin kun kulutusta ajoitetaan paljon yölle, pääsee jopa paljon alle keskihinnan. Eikö se sähköpatteri kuluta aika tasaisesti vuorokauden ympäri? Normaaleissa etelän talvikeleissähän lämpimintä on päivällä ja kovin pakkanen yöllä. Silloinhan luulisi kulutuksen asettuvan ainakin lähelle sitä keskihintaa? Ymmärtäisin sen jos saunotaan, pestään pyykkiä, ja tiskataan korkeimpina aikoina niin tottakai se nostaa. Mutta tyhjänä olevassa asunnossa näitä ei tehdä. Niin siksi pohdin sitä miksei tällä päästä lähelle spot keskihintaa, sehän on kaikkien tuntien keskihinta.
Oikeastaan valinnan vapautta ei enää ole, on vain vapaus ottaa rutto tai kolera. Maksamisen vapaus sentään säilynee, on vapaus maksaa itsensä kipeäksi.
Pistitkö toimeentulotuen tuottamaan? Tuli vain mieleen, kun käskit amikseen mennä. Jotenkin siitä paistoi se, että taidat olla elämäm korkeakoulun kasvatteja.
Normaaleissa etelän talvikeleissähän lämpimintä on päivällä ja kovin pakkanen yöllä. Silloinhan luulisi kulutuksen asettuvan ainakin lähelle sitä keskihintaa?
Otapa vaikka kuukauden tarkastelujakso:
(A-B) / E = c/kWh, missä
A = tuntikohtaisen sähkönkulutuksen (kWh) ja tuntikohtaisten pörssisähkön hintojen (c/kWh) tulojen summaB = Kuukauden sähkönkulutus (kWh) x pörssisähkön painottamaton kuukausikeskiarvo (c/kWh)
E = Kuukauden sähkönkulutus (kWh)
A = Yhden tunnin kulutus kerrotaan saman tunnin spot-hinnalla, jonka jälkeen nämä kuukauden kaikkien tuntien tulot summataan yhteen. Näin saadaan kuukauden ajalta jokaisen tunnin vaikutus huomioitua, sillä eri tuntien kulutukset ja markkinoilla määräytyvä spot-hinta vaihtelevat suuresti tunneittain.
B = Lasketaan saman kuukauden sähkökulutus yhteensä ja kerrotaan se saman kuukauden spot-hinnan kuukauden keskiarvolla. Tällä tavoin saadaan laskettua, mikä olisi hinta kokonaiskulutukselle spot-hinnan keskiarvon mukaan.
(A-B) = Kun A:sta vähennetään B, nähdään, miten kulutus halpoina ja kalliina tunteina suhteutuu keskiarvoon. Se, onko arvo negatiivinen eli pienentävä vai positiivinen eli hintaa kasvattava, määräytyy sen mukaan, onko suurempi osa kuukausikulutuksesta kulutettu halvempana vai kalliimpana tuntina verrattuna koko kuukauden keskiarvoon.
Mitä enemmän kuukauden kulutusta saa ohjattua halvoille tunneille, sitä enemmän päästään alle kuukauden keskiarvon. (A-B) / E = Lopuksi laskettu A-B suhteutetaan kulutukseen jakamalla se kuukauden kulutuksella. Näin saadaan vaikutus c/kWh -yksikkönä. Kyse on siis yksinkertaisuudessaan oman kulutuksen tuntihintojen vertaamisesta spot-hinnan kuukauden keskiarvoon nähden.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään