Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
”Voisko joku pörssisähkön käyttäjä laittaa joulukuun keskihinnat niin voitaisiin verrata, mitä olisi Visakallon torpan sähkölasku ollut, jos hän olisi ollut altis proffien ja dosenttien neuvoille ja valinnut pörssisähkön.”
Tivattuaan uudelleen hintoja ja lopulta saatuaan joulukuun toteutuneet vuorokausihinnat noin 9 1/2 vrk sitten voinemme todeta prosessorin tehon riittämättömäksi silloin, kun lukuja on enemmän kuin keskiverto sudokussa. Ehkä Tolopaisen olisi helpompi laskea Visakallon sähkölasku omalla reilu 17c toteutuneella kWh hinnalla.
Jos omat TOTEUTUNEET TODELLISET sähkön keskihinnat tältä lyhyeltä ajalta kiinnostavat oikeasti jotakuta, niin 2023 6,18c/kWh, jostain syystä orgastinen kiinnostus joulukuu erikseen 9,18c/kWh ja ihmiset lähes psykoosiin vaivuttava tammikuu 2024 14,84c/kWh 18.1. asti kulutuksella. Huom! Aioin paljastaa myös 5.1.2024 keskihintani teen sen seuraavadsa viestissä. Älkää lukeko sitä, jos kärsitte jostain, vaara!
Tuo 5.1. keskihinta oli täällä 80,03 c/kWh. Tammikuu tällä hetkellä 16,59 c/kWh, joten yksittäinen kallis päivä ei kokonaisuuteen isosti vaikuta. Pitkä ja kallis pätkä vaikuttaisi.
Ihmetyttää miksi sähköntuottajat eivät käyttäneet hinnoittelussa 5/1 pörssisähkön ylärajaa 4€/kWh, vaan jäivät puolitiehen. Muutama tuollainen päivä ja uusi säätövoimala tulisi rahoitetuksi vapaaehtoisesti näiden talousmiesten toimesta, jotka katsovat enempi yleistä- kuin omaa etuaan. Todella harvinaista tänä aikana kun monilla on kuitenkin kaikki velaksi ostettua eikä koroista meinata selvitä kun nousivat naurettavalle 3% tasolle.
Pohjoismaissa on kourallinen isoja sähkön tuottajia ei heidän tarvitse kilpailla hinnoilla eivätkä kilpaile. Kun tuulivoimaa ei ole markkinoilla he päättävät hinnat, kun heillä on markkinamekanismi täysin hallussa millä se tehdään. Fingrid ja Energiateollisuus hyväksyvät kaiken.
Se minua on koko ajan ihmetyttänyt, miksi maa piti rakentaa täyteen tuuli- ja etenkin aurinkovoimaloita, jotka eivät kuitenkaan tuota sähköä silloin kun sitä eniten tarvitsisi. Puoli vuotta vuodessa ollaan ylituotannossa, ja toiset puoli vuotta alituotannossa. Alituotantokautena pitää sitten järjestää pari markkinahäiriötä, jotta kesän tappiot saadaan kuitattua. Jos muilla aloilla tehtäisiin tällaista, istuisi muutama johtaja ennen pitkää linnassa.
Visalta hyvä kysymys.Tämä ongelma on vähän kuin kumpi oli ensin,muna vai kana?Eli rakennetaanko ensin iso sähkön ylituotantokapasiteetti vai iso ylituotannon varastokapasiteetti.Nyt on tehty sähköntuotannon kapasiteettia koska varastoinnin teknologiat on hakusessa mutta niitä kehitetään ja kun kustannustehokkaat keinot on valmiita ne otetaan käyttöön koska ylituotantoa on.Todennäköisesti ei tule olemaan mitään yhtä ratkaisua ja monenlaiset teknologiat ovat käyttövarmuuden kannalta jopa parempia.
Vanhojen turvesoiden tehokkainta käyttöä on päällystää ne rinkopaneeleilla, silloin ne alkavat tuottaa sähköenergiaa enemmän kuin ovat koskaan tuottaneet käyttöaikanaan.
Ei ole mitään väliä tuleeko sitä energiaa vain puoli vuotta tai kuusi kuukautta, jos se varastoidaan vetynä metaanina tai metanolina ja käytetään talven kylmimpien kuukausien aikana sähkön tuotantoon. On se huomattavasti parempi kuin ei mitään. Tosin mitään kannustinta tuottaa sähköä talvikuukausina nykyistä enemmän ei ole. Sehän nykyisellä hinnoittelumekanismilla tappaa parhaiten lypsävän lehmän. Vähempi tuotantoa enempi rahaa on energiateollisuuden motto.
Forttumi sähläsi kahden ydinvoimalan hinnan Venäjälle ja Saksaan. Llsäksi yhden hinta meni Soneran ilmakaupoissa Saksaan. Kyllä niitä mahdollisuuksia olisi ollut toimia järkevästi, mutta kun johdon pitää tehdä suuria liiketoimia ja ottaa riskiä. Laskun voi kaataa veronmaksajille silloin on vaikea toimia tylsällä tavalla, joka yleensä tuottaa parhaan lopputuloksen, kun mitään osaamista ei kuitenkaan ole.
Suomeen tilattiin jopa Rosstomilta ydinvoimala, se olisi ollut kuulemma yhtiön näyte osaamisesta ja portti länsimarkkinoille. Voiko tyhmempää hanketta ollakaan, edes Kekkosen aikana ei olisi moista alettu tehdä. Yksi tämän ajan etevistä pressaehdokkaista oli silloin pääministerinä. Kymmenen vuotta tuota projektia kesti eikä edes suunnittelupaperit valmistuneet.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kun ja jos Harjavallan vetytehdas saa nyt ennen kesää käynnistysluvan, jääkö se maamme ensimmäiseksi ja viimeiseksi vihreän vedyn tehtaaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään