Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pörssisähkön hinnoittelu on Suomessa aika erikoista, koska hintaa pidetään keinotekoisesti niin korkealla, että Ruotsille joudutaan maksamaan hyvitysmaksuja. Mikään ei ole niin ahne ja tyhmä kuin suomalainen Energiateollisuus. Tietenkin tarvitaan ne tyhmät ostajat, jotka tuon suostuvat vapaaehtoisesti rahoittamaan, heitä löytyy jopa pienasiakkaista.
Olen ollut pörssisähkösssä n. vuodesta 2010 asti. Milloin Tolopainen Suomessa aloitettiin tämä keinotekoinen hintojen nosto? Uskallan väittää säästäneeni 2010-2020 välillä olemalla pörssisähkössä ainakin hyvän etelänmatkan verran. Tuolla aika välillä esimerkiksi sähköyhtiöt ei taatusti tehnyt isointa tiliä ”tyhmiltä” pörssisähkön ostajilta. Taisi suurimmat katteet tulla määräaikaisista ja niiden hyvistä katteista.
Heti kun pörssisähkön suosio on kasvanut on yhtiöiden pakko ollut myös nostaa marginaaleja, että saa edes jostain hieman katetta.
7vrk keskihinta 5,87 ja 28vrk 6,34. Kovin pidetään keinotekoisesti korkeana ja vielä lämmityskautena!
Numppi kyselee asioita, jotka hänen pitäisi itse tietää, mutta ei ilmeisesti ole kuullutkaan näistä pullonkaula maksuista, joita joudutaan Ruotsille maksamaan, kun sähkön rajahinta täällä on korkeampi kuin Ruotsissa. Tietämättömiä jymäytetään.
HS kirjoittaa Energiaviraston toimista liittyen sähköverkkoyhtiöihin.
”Energiavirasto päätti joulukuussa puuttua verkkoyhtiöiden tuottoihin. Virasto julkaisi uudet laskelmat vuosille 2024–2031. Tärkein muutos koskee sähköverkkojen arvon määrittelyä. Yhtiöiden ennen tätä vuotta tekemien verkkoinvestointien arvot jäädytetään. Se taas vaikuttaa siihen, paljonko yhtiöt voivat korottaa sähkön siirtohintoja. Siirtohintojen ei pitäisi nousta enää muuta inflaatiota nopeammin.”
Energiavirasto valvoo, että verkkoyhtiöt saavat investoinneilleen kohtuullista tuottoa. Viraston laskentamalli teki joistakin verkkoyhtiöistä erittäin tuottoisia. Varmaa rahaa vuodesta toiseen. Riippumatta säästä, talouden kehityksestä, inflaatiosta, investointien laadusta tai sodista.
Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ja sitähän se olikin.
Energiavirasto päätti joulukuussa puuttua verkkoyhtiöiden tuottoihin. Yhtiöiden ennen tätä vuotta tekemien verkkoinvestointien arvot jäädytetään. Siirtohinnat eivät voisi nousta enää muuta inflaatiota nopeammin.
Omistajat todella uskoivat löytäneensä riskittömän, korkeatuottoisen sijoituksen. Omistajat latasivat nämä näennäisen riskittömät sijoituskohteet täyteen velkaa. Esimerkiksi Carunalla oli vuoden 2022 lopulla noin 2,5 miljardia euroa velkaa, Elenialla kaksi miljardia.
Monien verkkoyhtiöiden velkataakka muuttuu nyt raskaaksi. Lisäksi verkkoyhtiöiden arvo muuttuu sijoittajien silmissä kertaheitolla. Sijoittajat joutuvat tekemään mahdollisesti miljardiluokan alaskirjauksia.
On paikallaan muistuttaa verkkoyhtiöiden omistajia vanhasta viisaudesta: jos joku myy riskitöntä, korkeatuottoista sijoituskohdetta, kyseessä on todennäköisesti huijaus.
Eikös tuo pörssisähkön käyrä ole vähän liian pitkältä ajajaksolta. Sehän ei oikeastaan kerro kovinkaan tarkkaan suurimpia hintapiikkejä vaikka pakkasjaksolla. Silloinhan kulutus on kaikista kovinta. Tuo taisi olla kolmen kuukauden välein. Siihen mahtuu monenlaista hintaa mutta kulutus voi muuttua paljonkin. Määräaikaisella sillä ei niinkään ole väliä kun hinta on sama koko ajan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään