Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pitäisi tuo nyt olla jo aika selvä asia, että talvella teollisuutta joudutaan ajamaan alas. Työntekijät voivat pitää lomansa tammikuussa. Teollisuuden kapasiteetti ei ole muutenkaan koko vuotta täydessä käytössä, kun pitää tehdä huoltoja. Seisokit on Suomessa syytä ajoittaa sellaiseen vuodenaikaan kun sähkönkulutus on korkea. Lomailun prioriteettia on syytä laskea ja muuttaa lakia niin, että loma pidetään aina työnantajan määräämänä aikana ja lomakautta on koko vuosi.
Tässä maailmanlopun maalaamisessa on jotakin, jota en ymmärrä. Venäjän kriisin seurauksena sähköntuonti sieltä loppuu, se on vajaat 1/3 sähköntuonnista. Sähköä on Suomessa pitkään tuotu paljon, koska Pohjois-Ruotsin vesivoima on ollut halvempaa kuin Suomen polttoaineesta sähköä tekevät laitokset. Mutta laitoksia on ja Olkiluoto tulee vielä päälle Meillä on asennettua kapasitettia 17,3 GW ja kulutushuippu viime talvena oli 15,4 GW. Kaasulla ja öljyllä on tehty Suomessa alle 10 % sähköstä.
Jos tiukka paikka tulee, niin Tornion terästehdas yksin kuluttaa 4 % Suomen kokonaissähkönkulutuksesta. Sellutehtaat on sähkö-yliomavaraisia. Tietysti jos hinta maailmalla on parempi kuin se, mitä esimerkiksi Tornion terästehtaan kannattaa maksaa, niin tehdas laitetaan kiinni. Mutta ei siksi että sähkö loppuisi.
Taitaa tuo laskennallinen teho olla nykyään tuo 17.3Gw kun tuulivoimaa on nimellisesti 4Gwh. Kun se vähennetään pois pakkasella on käytettävissä 13.3Gw eli oma tuotanto ei riitä.
Vuoden 2020 lopussa kolmasosa Suomen kapasiteetista oli fossiilisilla tuotettua, joihin pitää ostaa päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet rajusti ja koska niiden arvioidaan nousevan myös jatkossa, tuo kapasiteetti on sellaista jonka käyttöä vältellään ja jonka huoltoon ei investoida. Sitten on tuulivoima joka ei kelpaa perusvoimaksi ja se yleensäkin vähentää investointeja perusvoimaan koska syö sen kannattavuutta. Eli siis Suomessa on kapasiteettia vain teoriassa, käytännössä joudutaan turvautumaan tuontiin.
Apli:”nykyisellä korjuukalustolla ja työtekijämäärällä on haasteellista sitä korvata kotimaasta vaikka leimikoita olisikin tarjolla tarpeeksi.”
-Nyt en ymmärrä! Kun puun tuonti Venäjältä – onneksi loppuu, niin jääkö kaikki se Suomalainen korjuukalusto ja sen Suomalaiset käyttäjät Venäjälle ikäänkuin ”sosialisoiduiksi” Venäjän omistukseen?
Nehän siellä kuitenkin ovat sen puun hakanneet ja kuskanneet Suomeen, miten se ei heiltä onnistuisi Suomessakin?
Vihreät olivat aikaisemmin hyvin vahvasti bioenergian kannalla, mutta jossain vaiheessa heillä tuuli kääntyi. Tuliko pelko, että maaseutu olisi hyötynyt?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään