Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
<p>Kun rinkopaneelien tuotosta menee jo osa myyntiin, on hyvä että pörssisähkön hinta on korkealla. Oma lehmä siis ojassa.</p><p>Samaa mieltä edellisen kanssa noista älyttömistä tuulivoimaloiden tukiaisista joita on maksettu jo pitkään ja jatkossakin maksetaan. </p>
Luuleeko Nostokoukku saavansa alennusta sähköstä, jos minun pitäisi antaa maat ilman vuokraa sähköntuotantoon? Sinähän voit valita pelkkää vesivoimalla tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. Ei taida olla halvempaa?
sähköstä käydään huutokauppaa, joten hinta on ’päivänhinta’ vaikka tonttivuokra olisi 1 milj€/kk tai ilmainen. Eli käytännössä jokainen tarjottu MWh pudottaa hintaa.
Eikä ne vuokrat ole huikeita, jos kiinteistöverotkin ovat korkeammat.
Kuka maksaa kiinteistöveron tuulivoimatonteista ja kuinka suuria ne ovat, kun kunnat ovat niin kiinnostuneita hankkeista? Vai ovatko kunnat kiinnostuneita maanomistajien vuokristaan maksamista verotuloista? Niiden kohtalo riippuu kai siitä missä maanomistaja asuu. Ja vielä siitäkin millaisena tulona ne verotetaan.
Hinta määräytyy yleensä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos sähköstä on paljon tarjontaa, niin hinta pienenee, kuten olemme sähköpörssistä saaneet havaita. Varsinkin, kun tuotantoa ja käyttöä pitää olla koko ajan yhtä paljon ja varastoimiminen on hankalaa.
Kränikköjen suhteelliset tuotot ovat lillukanvarsia Nostokoukku. Niillä on turha riekkua kenenkään. Mutta jos on tyytymätön osaansa, niin ensin olisi syytä kurkata peiliin ja sen jälkeen vasta syyttää muita ja yhteiskuntaa sekä sen päättäjiä.
Kaikilla mitaleilla on kaksi puolta ja aika näyttää, mikä energiantuotanto olisi ollut viisasta. Minä en sitä kuvittele tietäväni. Minusta on hyvä, että mörköperilläkin on edes jotakin toimintaa ja vuokratuloja maanomistajille ja jotakin verotuloja vähäväkisille mörköperän kunnille.
Jos haluaa tuulivoimaan vaikuttaa, niin ehkä olisi parempiakin keinoja, kuin kirjoittaa tänne katkerana siitä satoja viestejä.
Kiinteistöverot maksaa tuulivoimayhtiö. Kiinteistöverot nykyisille myllyille alkaen 30000€/mylly/vuosi. Vuokratulojen verot menee tulevaisuudessa valtiolle. Nykyisin se on vielä maatalousverotuksen piirissä. En tiedä meneekö valtiolle vai kunnalle.
Kiinteistöveron maksaa yhtiö kiinteistön sijaintikunnalle. Maanvuokra on pääomatuloa ja se maksetaan asuinpaikan mukaan. Nykyjään yhä useammin kiinteistön sijaintikunnan ulkopuolelle. Sijaintikunta ei vuokratuloista paljon hyödy, kuten ei pian kiinteistöveroistakaan. Yhtiöt ovat yhä useammin ulkomaisten sijoittajien omistuksessa, joten ei taida tuottojakaan paljon Suomen kaltaiselle siirtomaalle jäädä. Rakennusvaiheessa urakat ovat yleensä kilpailutettuja ja harvaanasutuilla seuduilla paikallisilla yrittäjillä ei niihin napsut riitä. Seurasin yhden alueen muutaman myllyn rakentamista. Rakennusvaiheessa mukana oli yksi suomea puhuva henkilö, urakoitsijoista ei ainoatakaan paikkakuntalaista, pystytysvaiheen huolehtivat Keski-Eurooppalaiset kalustollaan. Työmaaparakin siivous oli ainoa työvaihe josta tarjousta pyydettiin paikalliselta yrittäjältä. Kaivinkonemiehiä ja murskeen myyjiä ja kuljettajia olisi ollut, mutta eivät kelvanneet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään