Mitä enemmän saat kulutusta ohjattua halpoihin hintoihin, sitä enemmän se laskussa näkyy. Jos saat esim lattialämmitystä, varaajaa, ilmalämpöpumppua tms ohjattua halvemmilla tunneille. Se hinta ”kotiutuu” ihan sen mukaan miten näitä ym asioita järjestelee.
Sähkösauna, astian- ja pyykinpesukone sekä sähköhella ovat ainoat joilla voin kulutusta ohjata. Kiertovesipumput, jääkaappi, pakastin, ilmastointi ja kahvinkeitin ovat päällä ympäri vuorokauden olipahan hinta mikä tahansa. Pottukattila kiehui pakkasilla puuhellalla ja hirvipaisti muhi leivinuunissa. Mutta kulutus on niin pientä, että on lähes yhdentekevää maksaako sähkö 3 vai 8 senttiä. On kuitenkin mielenkiintoista seurata ja etenkin marista ja arvostella, jos suoraan sanotaan. Ja etenkin silloin kun hintavaihtelu ei juurikaan itseä koske.
<p>Kaskisiin jälleen valtava lasti tuulimyllyn siipiä, nyt intiasta. Ei taida näissä vihreänsiitymän myllyissä olla muuta suomalaista kuin perustusten betonissa oleva vesi ja kiviaines, vaikka tietyt tahot muuta hehkuttaa.</p><p> </p>
Intialaiset myllyt tuottaa sähköä Suomen verkkoon. Josta energiayhtiö maksaa verot. Sen lisäksi sähkövero, alv-yksityiskuluttajilta. Huollot ja korjaukset yms.
Tuotanto lisääntyy vuosi vuodelta. Kulutus laskussa. Hinnat, varsinkin määräaikaiset jääneet pysyvän tuntuisesti kuitenkin korkeammalle mihin pitkään totuttu.
Narisija: Tuohan on vaan osoitus siitä että kapitalismi toimii. Sieltä ostetaan mistä edullisimmin saadaan laadun täyttävää tavaraa. Enemmänkin olisin huolissani jos pohjoismaat toimittaisivat myllyt. Silloin ei oltaisi kilpailukykyisiä edes naapuri maihin verrattuna. Halpatuonille emme voi valitettavasti mitään. Jos Intiassa tehdään tuhansia tuulimyllyjä vuodessa niin suomen markkinat ovat olemattomat perustaa omaa toimintaa.
Kovin on sähköntuotannon suuntaviivat olleet äkkimuutosten kourissa muuallakin kuin meillä. Tuli käytyä keväisellä Baltian viikolla Liettuan Visaginassa katsomassa Ignalinan entistä ydinvoimalaa, jonka reaktorit suljettiin yhtenä Liettuan EU:n jäseneksi pääsyn ehtona vuosina 2004 ja 2009. Silloin kun elettiin vielä Chernobylin jälkitunnelmissa. Voimalasta ei ole kuin muutama kilometri Valko-Venäjän ja Latvian rajalle. Voimalan sulkeminen teki aikoinaan valtavan muutoksen Liettuan sähköntuotantoon, kun 70% maan sähköstä piti alkaa tuottaa enimmäkseen silloin vielä EU:n suosiossa olleilla venäläisellä kivihiilellä ja maakaasulla. Nyt niiden hankintailmansuuntia on koetettu kääntää muihin maihin päin. No, nyt on EU:lla ollut jälleen uusi ääni kellossa, kun maailman ilmasto pitäisi vuorostaan pelastaa ja lopettaa kaikki polttoon perustuva energiantuotanto. Siinä sitä on pienellä maalla askaretta riittänytkin!
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.