Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Lapissa tulvat vasta alkamassa jotenka siellä olevista vesivoimaloista saadaan sähköä erittäin paljon pitkään… Oma veikkaus että olkiluoto 3 huolto taas venyy, voi keretä 1 reaktori päälle ennen sitä, odottavat parempia sähkön hintoja.
Ol3 tarve alkaa vasta pakkasten alettua marraskuussa, ei kannata käynnistää sitä ennen. Eihän se tuota kuin tappiota, jos markkinoille tulee ylimäärin sähköä. Sähkön kulutus on nykyisin paljon pienempää kuin ennustettu tarve, kun päätettiin OL3 rakentamisesta.
HS uutisoi: ”Sähkön kantaverkon pitkät rakennus- ja huoltotyöt Keski- ja Pohjois-Ruotsissa voivat lisätä sähkön hinnan vaihteluita loppukeväällä ja kesällä Suomessa. … Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisiä 1 500 megawatin siirtoyhteyksiä huolletaan toukokuun lopusta juhannukseen ja vielä myöhemmin kesällä heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, kerrotaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä.”
Sähkömarkkina on kyllä kummallisin markkina mitä on. Ruotsissa joku tuulivoiman tuottaja hakeutuu saneeraukseen koska sillä on ollut epäedullinen sähkön myyntisopimus. Sen mukaan yhtiö on sitoutunut tuottamaan joka hetki tietyn määrän sähköä tiettyyn hintaan. Kuten tiedämme tällainen on myrkkyä tuulivoiman tuotannolle. (HS)
Onkohan meidän yhtiöissä näitä myrkkypillereitä, jotka laukeavat sitten kun tuulivoiman tukikausi lakkaa? Mitä merkitsee tuulivoiman tulevaisuudelle, jos yhtiöitä menee konkurssiin sopimustekniikan vuoksi?
DAGENS INDUSTRIN mukaan Markbygdenin PPA-sopimuksesta oli viime marraskuussa jäljellä vielä 19 vuotta. Pelkästään viime vuonna yhtiö oli tekemässä 40 miljoonan euron liikevaihdolla 52 miljoonan euron tappion.
Vuonna 2022 yhtiö oli joutunut käyttämään markkinaostoihin 61,6 miljoonaa euroa. Sähkön hinta oli vuonna 2022 Euroopan energiakriisin takia ajoittain erittäin korkea.
PPA-sopimuksen ostajapuoli norjalainen Hydro Energi luonnollisesti vastustaa itselleen erittäin edullisen sopimuksen purkamista yrityssaneerausmenettelyssä.
Markbygden Ettillä oli yrityssaneeraushakemuksen aikaan marraskuussa velkaa yhteensä noin kuusi miljardia kruunua eli 510 miljoonaa euroa. MARKBYGDEN ETT on vain osa isoa tuulivoima-aluetta. Valmistuessaan koko Markbygdenin alue on suurin maalle rakennettu tuulivoima-alue Euroopassa. Projektin on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Pelkästään Ettin 664 megawatin nimellisteho on noin yhdeksän prosenttia suhteessa koko Suomen rakennettuun tuulivoimakapasiteettiin. Perjantaina 10. toukokuuta tuulivoimaa oli kytketty Suomen sähköverkkoon 7 206 megawattia. Kiinalainen CGN omistaa Ruotsissa yhteensä kuusi tuulipuistoa, joilla on Dagens Industrin mukaan 15 miljardia kruunua eli 1,28 miljardia euroa velkoja. HS
Yhtiö on tehnyt huonon sähkön myyntisopimuksen 40 milj € LV tuotti 52 milj€ tappion. Yhtiö on hakeutunut yrityssaneeraukseen päästäkseen huonosta sopimuksesta irti. Olisikohan tarkoitus myös päästä eroon kiinalaisesta suurimmasta omistajasta.
Tuulivoiman tuottajan kannalta baseload-tyyppiset sopimukset ovat erityisen hankalia siksi, että sähkön markkinahinta nousee Pohjoismaissa korkeaksi yleensä nimenomaan silloin, kun tuulivoimalat eivät tuota ja päin vastoin. Viime ja edellisenä vuonna baseload-tyyppiset sopimukset ovat johtaneet isoihin tappioihin, jos yhtiö ei ole suojannut omia sähkön ostojaan. Suomessakin on tehty jonkin verran baseload-sopimuksia. HS
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään