Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähköön menee vuodessa niin vähän rahaa, että siitä ei mitenkään saa ongelmaa. Jos on käyttänyt tänä vuonna sähköä omakotitalossa 15000kwh, pörssisähkön keskihinnalla 4,07c/kwh se olisi maksanut 600€, lisäksi tietenkin siirto ja verot.
Kaukolämpölaitokset toimivat nyt samaan tapaan kuin pienten kiinteistöjen hakelämmittäjät jo vuosikymmenet, eli kun lämmityskausi keväällä loppuu, lämmitetään käyttövesi syksyyn asti sähköllä. Isomman ja pienemmänkin hakelämpölaitoksen sytytys on aina oma operaationsa, johon ei ihan pienen tarpeen takia ryhdytä.
Tuuli- ja aurinkovoimaa vastustetaan mitä erilaisimmista syistä. Yhteinen nimittäjä on kuitenkin lähes poikkeiksetta kateus. Ne jotka saavat siitä tuloa kannatavat ja mopen osille jäävät vastustavat henkeen ja vereen mitä kummallisimmista syistä.
Sähköä ilmeisesti tarvitaan tulevaisuudessa mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, joten todennäköisesti ainakin käyttökohteet lisääntyvät.
Kysyntä ja tarjonta yleensä säätelee hintoja, joten se on kyllä aika haasteellinen tulkinta, että tuotannon lisäys nostaa hintaa.
Eihän sähköntuotannon lisäys meidän kulujamme välttämättä nostakaan, kuten R.Ranta totesikin, vaan kaikki siihen sähköistymiseen liittyvä infra. Sen maksamme 100% varmuudella vain me suomalaiset yhä nousevien siirtomaksujen ja verojen muodossa. Sähkö on vain yksi osa vihreää siirtymää. Jatkossa joudumme maksamaan myös sellaisesta, jolla ei aikaisemmin hintaa ollutkaan.
Jokohan tämä uutinen oli esillä täällä, pahoittelen jos tulee toistoa.
Ympäristöministeriö hyllytti tuulivoimaa kritisoineen raportin, jonka keskiössä olivat maakotkat. Lisäksi ministeriö hautasi selvityksen merituulivoiman vaikutuksista merilintuihin. Luulisi kyllä että kotkien reviireitä ei niin montaa maasta löydy, että siitä kohtuutonta haittaa energiahuollolle olisi.
R.Rannalle totean, ettei läheskään aina ole kysymys kateudesta, vaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Miten on perusteltavissa se, että tuuli-, tai aurinkopuiston alle jäävästä maapohjasta maanomistaja saa aivan asiallisen korvauksen, mutta sähkölinjojen alle jäävästä maapohjasta omistaja saa vain nimellisen korvauksen?
Poronhoitoalueella kotkareviirejä on paikoin vieri vieressä. Yhteen aikaan oli puhetta että kotkat voisivat levetä etelämmäs. Mitenhän se on enää mahdollista jos kaikki syrjäiset sydänmaat on siellä täynnä tuulimyllyjä.
Oma arvaukseni on että moni tulee tuulimyllybisneksiin pettymään. Voipi siitä yhteisksunnallekin kymmenien vuosien päästä kuluja tulla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään