Se on myllyjen rahoittajien päänsärky, ei metsälehden keskustelupalstan, minkälaisia sopimuksia on oltava rahoituspäätökseen.
Kuluttaja on ilman muuta hyötynyt halvasta tuulisähköstä.
Hankkeita on todella runsaasti, eivätkä ne ainakaan lyhyellä aikavälillä kaikki toteudu. Aika näyttää, minkälaisia ratkaisuja energian varastoiminen saa.
Eiköhän markkinavoimat tasaa kaikki ylikuumenneet alat. Kun tulee ylikapasiteettia ja homma menee kannattamattomaksi niin heikommin tuottavia putoaa pois. Huono se on semmosta tavaraa myydä jota on vain millon sattuu ja sillonkin hinta on heikko. Vesivoimala on kohta lupa painaa rahaa.
Minulla ainakin Nostokoukku sähköenergia on ollut pitkään tosi tosi edullista. Vielä kun helposti vaivatta ja harmitta voin säännöstellä kulutustani. Tähän on kehittymässä kovaa vauhtia erilaisia järjestelmiä. Näin markkinat toimii ja hyvä niin.
Venäjän toimet ovat varmaan vaikuttaneet energian hintoihin. Ilman tuulivoimaa ongelma olisi voinut olla huomattavasti vaikeampi. Lisätuotanto aivan kiistatta pienentää hintaa eikä päinvastoin.
Tuulivoimaa henkeen ja vereen vastustavien mielipidettä ei muuta mikään. Aivan samoin kuin ei niidenkään mielipidettä, jotka näkevät ainoaksi oikeaksi alaharvennukset ja avohakkuut. Vaikka niin paljaan maan uudistamisista kuten alaharvennuksistakin voidaan osoitta huomattavia taloudellisia ongelmia.
Nostokoukku on oikeassa siinä, että tuulisäkähköbuumin aikana sähkön hinta on lähes kaksinkertaistunut. Mutta kumpi on seuraus ja syy. Ehkä Nostokoukku on myös sitä mieltä, että jäätelön myynnin voimakas kasvu lisää hukkumisonnettomuuksia.
Ehkä merkittävin syy sähkön hinnan nousuun on kivihiililauhdevoiman päästömaksun voimakas nousu. Kivihiililauhdevoimalla tuotetun sähkön hinta on oltava n 15c/kWh, että tuotanto kannattaisi lähes jatkuvasti toimivilla voimaloilla. Nykytilanteessa niiden vuotuinen käyttö jäisi niin lyhyeksi, että arvioisin niiden sähkön kannattavaksi myyntihinnaksi n. 50c/kWh. Kivihiilen käyttö on kiellettyä sähkön tuotannossa 2029 vuonna, joten eipä kannata paljoa ko voimaloihin satsata.
”Tuulivoima yhtiöillä on kiinteä hintaisia pitkäaikaisia sopimuksia esim. sähkötukkureiden kanssa.”
Ei taida tukkukauppiaan varastossa olla yhtään sähköä, kaikki menee suoraan kulutukseen. Tuolla logiikalla tukkurit menee konkurssiin.
Tuulivoima pyörittää hyppynarua, ydinvoima ja vesivoima yrittävät pysyä mukana. Raskainta hyppiminen on ydinvoimalle. Vesivoimalle kelpaa täysien altaiden jälkeen tyyni sää.
Tyyni sää on molemmille hyvä ja kolmannelle korvapuusti.
Vesi- ja ydinvoimalla tuettuna turvelämpövoimaloiden sähköntuotannolla. Ydinvoima ympäristöystävällisin. Suomen käytettävissä olevat turvevarat vastaavat arvoltaan Pohjanmeren öljyä. Norjalaisia ei moiti öljynpumppaamisesta ja sillä rikastumisesta kukaan, turvevarojen käyttäjät ovat yleisessä mielipiteessä rikollisia. Ydinvoimala mahtuu muutaman hehtaarin tontille. Ei tarvitse pilata luontoa tuurimyllyjä pystyttämällä kymmeniätuhansia hehtaareja. Ja kai ihmisten viihtyvyydellä on joku arvo. Ei ole hääviä kuunnella myllyjen rohinaa ja katsella välkettä tuvassaan tai luonnossa liikkuessa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään