Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkön hintapiikit säilyy jatkossakin mutta niitä tulee harvemmin ja ne on lyhyempiä, johtuu ilmastonmuutoksesta ja uusituvan energian lisääntyvästä määrästä ja suomen ja ruotsin siirtoyhteyksien parantumisesta. Maalis/Huhtikuusta aina noin lokakuulle sähkö tulee olemaan erittäin edullista kuten tänä vuonna on nähty.
Björn Wahlroos ihmetteli taannoin, että tuulivoimassahan ei ole mitään järkeä kun kun tuulee, sähkö on ilmaista ja kun ei tuule sähköllä on hintaa. Tavallaan viisampina pidetyt ihmisetkään ei tämän viherhuijauksen keskellä ymmärrä, että tämä on vaihe 1. Vaihe 2 on niinkuin tuulivoima yhtiöt jatkuvasti kertovat, että tarjontaa lisätään sitten kun käyttäjiä tulee. Nyt eletään tätä aikaa kun ei vielä sille lähes ilmaiselle sähkölle huhtikuusta lokakuusta ole ottajia. Mutta vetyreollisuus kutistaa kyllä sähköntarjonnan viides-kymmenesosaan eli tarjonta hupenee hetkessä. Et jos joku kuvittelee, että tämä on päätepiste ja tuulivoima on saavuttanut sen pisteen missä on hyvä olla niin väärin meni.
Meillä on ilmastopolitiikka perustunut ydinvoiman valmistumiseen ja Pekan johdolla torpattu Loviisan voimala sepä turpeen järjetön alasajo vielä tulee tuntumaan järkyttävänä energiainflaationa kun ja jos vety menee eteenpäin.
Eihän lämpimän veden kulutus ja hinta sähköllä tehtynä ole sen kalliimpaa mutta eikös datakeskukselle ilmeisesti ostettu metsää keskeltä metsää? Seuraavasta asiasta en tiedä mutta kaukolämpöverkkohan ulottuu Kajaanin kokoisessa kaupungissa muutamia kilometrejä suuntaansa, joten miten pitkä voi olla se putki mikä sieltä metsästä tulee voimalalle mihin tämä jäähdytyslämpö tulee?
Eihän se ole kovin tärkeää, mitä kuluttajat sähköstä maksavat, vaan se, minkä hinnan sähköntuottajat siitä saavat. Jos sähköntuotanto muuttuisi tappiolliseksi, seuraukset voisivat olla arvaamattomat.
Eikös tuulivoimafirmat tee pitkäaikaisia sopimuksia sähkön myynnistä tiettyyn hintaan ja saavat nolla pörssihinnan aikaan sen sopimushinnan. Ja kun ei tuule niin ostavat kallista pörssisähköä jota myyvät sopimushintaan todennäköisesti tappiollisella hinnalla. Ruotsissa taisi tällaisilla sopimuksilla olevia mennä konkurssiin.
Ruotsin suurin tuurivoimayhtiö meni konkurssiin 179 myllyllään. Ruotsissa ruotsalaisomistuksessa on vain 20 % tuurimyllyistä. 2017-22 ruotsalaiset myllyt tuottivat tappiota 1,2 miljardia euroa. Sikäläisten taloustutkijoiden mukaan ulkomaiset pääomasijoittajat ovat tulleet Ruotsiin ja Suomeen tukien houkuttelemina ja sijoittelun suhteen löperön lainsäädännön vuoksi. Nämä ovat typerät poliitikot heille anteliaasti tarjonneet. Tutkijoiden mukaan on syntynyt tuulimyllyparadoksi, sama mahdoton yhtälö jota Nallekin ihmetteli.
Ruotsihan on hoitanut homman hyvin. Ulkomaiset yritykset ovat tulleet kultaa vuolemaan ja ovat nyt vaikeuksissa halvan sähkön takia. Kuluttajat saavat halpaa, ulkomaisella pääomalla tuotettua sähköä.
Kuluttajien sähkönhinnat ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Maalaisseppo huijaa vain itseään jos ajattelee, että tuulivoima on tehnyt sähköstä halvempaa. Koska meillä on talvi ja kokoajan vähemmän säästätiippumatonta tuotantoa niin he voivat pyytää siitä talvella mitä haluavat, lähelle ääretöntä. Yhdistetyn kaukolämmöntuotanto kerää potin ydinvoiman kanssa. Yhä enemmän tuulivoimaan nojaava sähköntuotanto voi vielä nostaa paljonkin sähkönhinta jos kesäajalle tulee suuria käyttäjiä ja kuluttajien keskimääräinen sähkönhinta voi olla vielä kalliimpi. Kivihiilellä sähkön tekeminenkin on varsin kannattavaa puuhaa vaikka maalaisseppo väitti sen olevan kallista. Saksa tuuttaa kivihiili sähköä koko Eurooppaan kun tuulivoima droppaa. Ne voi pyytää siitä mitä haluavat.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään