Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
R,Ranta, eihän näissä keskusteluissa ole kysymys vastakkainasettelusta, vaan kukin keskustelee niistä lähtökohdistaan, joilla omassa metsätaloudessaan toimii. Ei sekään ole vastakkainasettelua, jos joku esittää aivan poskettomia väitteitä erityisesti muista kuin omasta metsähoidostaan, ja siihen vastataan torjuen nämä väärät väitteet.
En ole arvostellut mitään sähköntuotantomuotoa hinnan perusteella. Kulutukseni on niin vähäistä, että hinnalla ei ole juuri merkitystä. Eikä tuotantotavalla, kunhan ei tule pistorasiasta Pohjolan Voimaa raakana (vettä). Minua häiritsee eniten se, että markkinointi on harhauttavaa, tuurisähkö ei ole mitään vihreää energiaa. Toinen häiritsevä tekijä on pösilösähkön mukana tullut keinottelu, jota julistetaan markkinoiden määräämäksi. Ja katin kontit.
Voitko Nostokoukku vähän perustella väittämiäsi. Mikä on pielessä tuulisähkön ekologisuudessa verrattuna siihen, että poltetaan jotain? Miten pörssisähkön mukana tullut keinottelu ilmenee?
Tässä sähköasiassa on havaittavissa samoja piirteitä kuin monessa muussakin keslustelun aiheessa. Kun jonkun mielipiteen muodostaa, vaikka nyt tästä tuulisähköstä, niin hyvin harvoin mitään vertailevaa perustelua ei tule. On vain joku mielipide joka perustuu vain mielikuvaan.
Kirjoitus voi perustua faktoihin tai sitten vain hiuksenohuesti yhteydessä tosiasioihin. Faktakeskustelijat onnistuvat sekä sivistämään toisiaan että rakentamaan kaikille arvokasta kokonaiskuvaa. Hyödyllistä ja palkitsevaa.
Manifesti-mielipidekeskustelu jää helposti jurnuttamaan poteroihin ja muuttuu knoppologiseksi verbaaliseksi viihteeksi. Tai sitten menee henkilöihin, jolloin into koko keskusteluun hyytyy.
Tuulivoiman tuotanto voi olla myös miinusmerkkistä, parhaimmillaan 20-30 MW. Tuulivoiman alle jää kymmeniätuhansia hehtaareja hyvää metsämaata, joissa ei ole enään puuntuotantoa. Menetetään valtavasti puuta.
Suomi on itse tehnyt sähköntuotannosta vaikeaa ja kallista, joilla on vain tarkoitus rahastaa kansalaisia. Ei muuta kuin venäjän sähkötuonti käyntiin niin hinta tippuu heti 3 snt./ KWh, eikä hinta heilu.
En tiedä kuinka Kalle on päässyt kymmeniin tuhansiin hehtaareihin laskuissaan. Varmaan hän on laskenut siihen myös voimajohtojen uusinta ja lisärakentaminen. On hyvä muistaa kuitenkin että voimajohtojen lisärakentaminen olisi tehtävä on sähkön tuotantomuoto mikä tahansa. Yhteiskunta sähköistyy aina enemmän ja linjoja joudutaan uusimaan ja vahvistamaan. Varsinainen mylly vie vain hehtaarin verran metsämaata ja sekin on usein huonosti tuottavaa maata kun on korkeiden mäkien kitumaita.
Kaikki rakentaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, myös tuulivoiman niinkuin muidenkin sähköntuotantomuotojen. Käytönaikaisia päästöjä ei ole.
Tuulisähkön tuotantokustannus on 2…3 c/kWh. Maatuulivoima on tuotantokustannukseltaan halvinta sähköntuotantoa.
Se on totta, että tuotanto vaihtelee. Niin vaihtelee kulutuskin.
Dumppausmyyntiväitettä voisi taas joku perustella.
Akut toimivat taajuusreservissä, eivät tuulivoiman tehoreservinä.
Maametalleja (neodynium ja dysprosium) käytetään tuulivoimaloissa, joissa on kestomagneettigeneraattori. Näitä on uusista voimaloista puhuttaessa lähinnä Vestaksen malleissa.
Tuulivoimalan tieltä hakataan noin kaksi hehtaaria metsää. Muu osa jää kasvamaan entiseen malliin. Maanomistajalle maksettava maanvuokrakorvaus ylittää metsätalouskäytöstä poistuvan maa-alan puun tuoton parilla dekadilla.
Kaikilla sähköntuotantomuodoilla on puolensa. Hyvät ja huonot. Paletti, jossa on monenlaista sähköntuotantoa ja lisäksi tuontia/vientiä ystävällismielisistä maista on toimiva kokonaisuus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään