Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hei haloo motokuski, miksi tuulivoimaloita ei sitten rakennetsa Suomessa?
Muualta saa halvemmalla parempia. Esim. Verstas 30000 työntekijää. Samasta syystä, miksei ole Suomalaisia automerkkejä? Olisi pitänyt olla ajoissa mukana ja kehittämässä niitä. Toivottavasti ollaan vetyprojekteissa vähän nopeampia.
Sähkön ja öljyn hyödytäminen on hyvin tuore asia, luokkaa 150 vuotta. Tuona aikana kehitys on ollut raju ja miljoonien vuosien aikana syntyneitä fosiilisia luonnonvaroja on hyödynnetty vähäkin pitempää aikaväliä ajatellen sumeilematta ja mitään välittämättä seuraavien sukupolvien elinmahdollisuuksista.
Jos jonkun pitäis edes vähän tinkiä luonnonvaroja mässäävästä elintasostaan, niin poru on hirvittävä. Demokratia on hieno asia, mutta johtaako se meidät totaaliseen tuhoon. Valtaan pääsee kun lupaa kaikille mannaa taivaasta.
Ikääntyessä pessimismi valtaa alaa ja Linkolan ajatukset tulevat hyvin lähelle. Mihin me olemme menossa?
Tällaista elintasoamme ylläpitävä energiantuotanto on aina aiheuttanut suuria ristiriitoja eri syistä, kuten esim. vesivoima, ydinvoima, tuulivoima. Tuulivoiman vastustamisen mitä erilaisimmista syistä 90% on kateus, kun itse ei ole päässyt saaliinjaolle. Tällaisia me ihmiset olemme ja Amerikka ensin.
Elintaso on vahvasti sidoksissa energiaan. Ihmiskunta on yrittänyt vasta viimeaikoina yrittänyt pyristellä irti energian ja elintason riippuvuudesta, mutta heikoin tuloksin. Ilman energiaa meillä ei olisi lähellekään sitä elintasoa ja hyvinvointia, josta nyt nautimme.
Laaja-alaisella energiatehokkuuden lisäämisellä voimme vähentää riippuvuutta energiasta. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme edenneet 8% höyrykonehyötysuhteen ja n. 30% polttomoottorin hyötysuhteen kautta sähkön yli 90% hyötysuhteeseen. Sama tulos on saavutettu vähemmällä energialla. Tietotekniikassakin kehitystä on tapahtunut, mutta internet ja erilaiset palvelut ovat lisääntyneet niin vahvasti, että etenkin sähköenergian tarve on kasvanut.
Luonnonvarojen käyttöä voimme vähentää kiertotaloudella eli louhimalla vähemmän ja kierrättämällä kaiken, mikä on taloudellisesti järkevää. Osa on säädetty EU-lainsäädännöllä ”järkeväksi”.
Kehitysmaiden elinkeinorakenne on usein alkutuotantovaltainen ja koska jalostusarvo siten jää alhaiseksi, kietoutuvat myös muun yhteiskunnan elinkeinot tähän. Mineraalit ja muut kaivannaiset kiinnostavat kansainvälisiä toimijoita ja kehitysmaat tarvitsevat pääomia.
Valitettavasti Kiina hyödyntää tätä elintasokuilua uuskolonialistisella velka-ansamekanismilla eikä uhraa ajatustakaan yhteiskunnan kehittämiseen eikä varsinkaan mihinkään ihmisoikeuskysymyksiin. Ihmisten on pakko elää ja ruokkia perheensä jollakin ja jos omin käsin malmia kaivamalla ansaitsee elantonsa, niin ei siitä meitä voi syyttää.
Me täällä Euroopassa yritämme hurskastella tälläkin asialla, vaikka kyse on paikallisen kansallisen valtion aivan omiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan perustuvasta asiasta. Korruptio, valtava väenpaljous, alhainen koulutustaso, kehittymätön infra ja monet muut hankaluudet estävät paikallista hallintoa toteuttamasta uudistuksia.
Tuulivoimaloiden generaattoreissa käytetään voimakkaita kestomagneetteja, niistä n. 80-90% tulee Kiinasta. Mitä taas aurinkovoimaloiden paneeleihin tulee, nekin ovat valitettavasti yhtä kattavasti kiinalaista alkuperää.
En ole tuuli-, ja aurinkoenergian vastustaja. Koetan vain pitää keskustelua faktoissa, jotka eivät meille kenellekään ole aina kovin miellyttäviä. Tosiasioita sivuuttava hyvä usko ei toimi metsänhoidossa, energia-asioissa, eikä missään muussakaan taloudellisessa toiminnassa. Sen kun muistaisi aina pitää mielessään, elämässä tulisi paljon vähemmän pettymyksiä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään