Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sitten kun meille on rakennettu niin paljon tuuli- ja aurinkovoimaa, että sähköä voi myydä reilummin muihin maihin, niin miten jakautuu siitä saatavat tulot? Minkä verran jää rahaa jää tänne Suomeen, ja minkä verran menee ulkomaisille yhtiöille?
Mihin maihin Visa myisi Suomesta sähköä? Balttiaan ei ole suunnitteilla lisäkapasiteettia. Hyvä, kun saadaan nykyisetkin linjat pysymään kunnossa. Ruotsi taitaa olla ainoa suunta. Aurora 1 linja Pohjois-Ruotsiin valmistuu tänä vuonna (vienti 900 MW ja tuonti 800 MW). Vienti muualle tyssää Pohjois-Ruotsiin siirtolinjojen puutteessa. Ruotsin puolella sähkö on yleensä halvempaa kuin Suomessa. Merkittävä vienti lienee vaikeaa.
Visakallolle sanoisin, että sähkön viennistä saatava tulo jakautuu niiden yhtiöiden kesken, jotka sillä hetkellä tuottavat sähköä kantaverkkoon. Ulkomaisten omistajien osuus tuosta on aika vähäinen. Se tulohan menee yhtiöiden kirjanpitoon ja sieltä on vielä matkaa omistajien voitonjakoon, joka menee omien sääntöjensä mukaisesti. Toivottavasti jotain jää myös ulkomaisille rahoittajille, jotka tänne sysi Suomeen ovat pääomiaan sitoneet. Onko tuossa Visakallon mielestä jotain väärää, kaikilla omistajilla on oikeusvaltiossa samat oikeudet ja velvollisuudet.
Viroon pitää nopeasti rakentaa lisää siirtokapasiteettia sitä kautta saadaan sähkön vientiä lisättyä, uskosin että nuo ankkurilaivat saadaan kuriin sillä se on pakko saada, aurora on tärkeä yhteys monellakin tapaa ja hyvä että se valmistuu, sitä kautta saadaan siirtoa jonkin verran lisää..
Mahtaako kannattaa paljon sähkön liiallisuudesta huolta kantaa. Kyllä kotimaan kulutus lisääntyy vaikka sähköautot sitä eivät saa aikaan. Päinvastoin, sähkökiesit tulevat suomessa määrältään entisestäänkin vähenemään. Syynä epävarmuus niiden arvon säilymisestä. Jo tämän vuoden lopussa alkaa pudotus ja vanhojen sähköautojen hinnanromahdus. Sensijaan polttomoottoriautoista tulee saannin vaikeutta kun tuotantoja on vähennetty aiheettomasti.
Vuosi sitten tehtiin pörssisähkön Suomen ennätys, kun arvonlisäverollinen hinta nousi 2,35 euroon kilowattitunnilta. Tänään ei taideta päästä kuin reiluun 13 senttiin.
Jos katsoo oman talon sähkön kulutusta viimeisen viikon ajalta, se on lähes 50% pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Taisi kulutushuippu tältä talvella jäädä aika matalaksi. Tammikuu näyttää jatkuvan lauhana Etelä-ja Keski Suomessa, jossa pääosa sähköstä kulutetaan. Lapin pakkasilla ei ole juuri mitään merkitystä sähkön kulutukseen.
Kallista on pörssiläisille sähkö, silloin kun sitä tarvitaan. 6 snt. /kwh porskutellaan menemään kovillakin pakkasilla ja näyttäisi, että tulevat vuodet mennään vieläkin halvemmalla.
”Suomessa energiajärjestelmän kehitystä, erityisesti tuulivoimaa, koskeva päätöksenteko on päälaellaan. Sitä ohjaavat useat eturyhmät.”
”Koska kunnat on johdateltu tavoittelemaan voimalaitoskiinteistöveroa, asukkaiden ja maanomistajien hyvinvointi ja omaisuudensuoja, muiden yritysten oikeudet, luontovaikutukset ja erityisesti viranomaisen selvittämisvelvollisuus ohitetaan useimmiten päätöksenteossa.”
Eturyhminä luetellaan: tuulivoimayhtiöt ja niiden omistajat, suurmaanomistajat ja kuntapäättäjät. Haittapuolena mm. laaja pysyvä metsäkato (suuruusluokkaa 10000 hehtaaria vuodessa), siitä johtuva päästö ja hiilinieluhäviö. Tuotot tästä menevät energiasektorille ja päästöt jäävät maankäyttösektorille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään