Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
MJO ei nyt oikein ymmärtänyt mitä minä tarkoitin, eli otetaanpa uusiksi:
Aina silloin kun metsää hakataan niin, että maapohja poistuu puuntuotannosta johonkin muuhun käyttöön, syntyy metsäkatoa. EU ja suomalaiset ympäristöjärjestöt ovat ottaneet tämän asian erityisen tarkastelun kohteeksi. Niissä piireissä tuijotetaan vain vähentyneitä metsäpinta-aloja, ei sitä mitä sillä maapohjalla jatkossa tehdään. Kun metsäpinta-ala vähenee, vaaditaan jäljelle jäävien metsien hakkuiden vähentämistä. Tässä kohtaa tulee mukaan se yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, eli maksajaksi joutuvat ne, jotka eivät ole metsäkatoa aiheuttaneet.
Nuo kaikki aurinkopaneelivoimalat toteutuessa kattaa reilun promillen Suomen metsäpinta-alasta.( Huom ei prosentti vaan promille) Lisämuistutus nehän eivät tulisi pelkästään metsämaalle.
Kyllä toivon, koska on oma lehmä ojassa. Suomen metsäpinta-alasta eli n. 20 miljoonasta hehtaarista puolet on niin vähäkasvuista, ettei niiden hakkuita pysty juurikaan pienentämään. 13% eli 2,6 miljoonaa hehtaaria on virallisesti suojeltua ja toinen mokoma on harmaassa suojelussa. Käytännössä hakkuiden rajoitukset kohdistuisivat vain 5 miljoonaan talousmetsien hehtaariin, eli silloin puhuttaisiin jo ihan oikeista moteista/vuosi. Fingridin uudet siirtolinjat kun vielä tuplaavat nuo aurinkopuistojen pinta-alat.
Ei minulle se paperin ja sitä kautta kuitupuun eikä energiapuunkaan menekin väheneminen olisi kovin iso ongelma, koska kiertoaikainen tukkiprosentti on meillä 80% tietämissä. Suurin taloudellinen menetys tulisi, jos tukkipuun hakkuita joutuisi vähentämään. Kyllä silloin puhuttaisiin jo ihan muista kuin kahvirahoista.
Pehmopapereiden kysyntä jatkaa huimaa kasvuaan. USA käyttää henkeä kohti pehmopaperin 20 kg vuodessa, Kiina 5 kg ja Afrikka 1 kg. Vuonna 2050 on ennustettu, että Afrikan kaupungeissa asuu 20 % maailman kaupunkilaisista. Takapuolta ei voi pyyhkiä vielä elektronisesti. Ei ainakaan turvallisesti. Jos maadoitus ei ole kunnossa, strategisia elimiä voi mennä sähkönsiniseksi. Kyllä Visan kuitupuullakin on vielä kysyntää, Afrikan kaupungeissa tarvitaan pyyhkeitä.
Ei minullekaan, mutta tälle maalle on. Suomeen on teollisuuden investointi suunnitelukohteita seuraavalle 10 vuodelle reilut parikymmentä. Niistä ei taida olla yhtään sellutehdasta, ehkä pari modernisointia kartonkikoneeseen. Loput ovat vihreän siirtymän kohteita. Sähkön saanti on varmasti yksi suurimmista kysymyksistä.
Pehmopaperia ei Suomessa taideta tehdä Amerikan markkinoille. Ei nykyisin, eikä tulevaisuudessa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään