Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tottakai vanhoilla dieseleillä on päästömittaukset ja -rajat. Koskaan ei ole katsastus vielä päästörajoihin tyssännyt. Laatutavaraa siis nuo yli 25 vuotta vanhat dieselit. Hirviporukassa oli tänä syksynä kaverilla päästöjen kanssa vaikeuksia. Uudehko Subaru bensakoneella. Meni nippa nappa viimein läpi, kun tankkasi katsastukseen 85:stä.
Tähän ketjuun sopisi paremmin datakeskuskeskustelu kuin tuulivoiman ketjuun. Ihan ok ne ovat mutta sivuvaikutukset pitää osata ennakoida ja huomioida sopimuksia tehtäessä. Onko niin että niillä on kaikissa tilanteissa etuoikeus sähköön vai edellytetäänkö että niillä on varavoimaa? Joustavatko muut asiakkaat sähköpulan tilanteessa?
Jos keskuksia tulee ilman verohelpotuksia tai sähkön takuuhintaa, ne tulisi lopettaa. Hyöty näistä yhteiskunnalle ei ole likimainkaan sitä luokkaa kuin on esimerkiksi metsäteollisuuden kerrannaisvaikutukset.
Kuka maksaa sähkön takuuhinnan täältä ikuisuuteen, veronmaksajatko? Puhutaan isoista summista, joten tätä ei saisi nyt mokata. Vähintään takuuhinta ja verotuki tulisi olla määräaikaisia kuten tuulivoiman takuuhinta oli.
PS. Ilmeisesti olin väärässä ainakin verotuessa. Lukija perustelee Hesarissa että datakeskukset ovat perusteollisuutta jolla tulee olla sama vero kuin muulla teollisuudella. Työpaikkoja kuulemma tulee alan yrityksiin, jotka käyttävät keskuksen laskentatehoa. Mutta onko sijainnilla tuossa merkitystä kun käyttäjä olla missä tahansa maapallolla.
Fortumin mukaan sähkö on Suomessa niin halpaa että tänne ei heidän kannata investoida nyt, odottavat että kysyntä kasvaa ja hinnat nousee, mutta silti tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tulee lisää, ja sähköä käyttäviä datakeskuksia, samalla paljon sähköä käyttäviä paperi ja kartonkitehtaita menee kiinni. Fortumin toive kalliimmasta sähköstä on toive joka ei näytä toteutuvan lähivuosina.
Eikös suomalaisten sähköntuottajien toive ollut ydinvoima ja takuuhinta järjestelmä sille. Sitähän fortumikin varmaan kaipaa.
Iltasanomien mukaan saattaa toiveet suurista tuulipuistoista kaatua eläimille tulevien haittojen vuoksi. Osa näistä haitoista on tietenkin liioiteltua mutta varmaan rajoitteita tulee myös niiden rakentamiseen.
Fortumin sähkö ei ainakaan yksityisille kuluttajille ole halpaa. Fortum on toteuttanut toiveensa kalliimmasta sähköstä omissa sopimuksissaan. Sen sähkö on kaikkein kalleinta. Mutta ei se varmaan haluakkaan myydä pienkuluttajille.
Tuuripuistojen rakentamiset eivät lopu haitoista huolimatta. Eurooppa tarvitsee meiltä halpaa sähköä.
Tuulivoiman vastustaminen jää vähän piippuun tällä palstalla jupistessa. Menkää vk:n johdolla konttailemaan tuulipuistojen metsiin liiturin papanoita ja harvinaisia sammalia etsimään. Tehkää tiesulkuja ja sitokaa kettingillä itsenne puihin.
Tuulivoiman vastustaminen jää vähän piippuun tällä palstalla jupistessa. Menkää vk:n johdolla konttailemaan tuulipuistojen metsiin liiturin papanoita ja harvinaisia sammalia etsimään. Tehkää tiesulkuja ja sitokaa kettingillä itsenne puihin.
Säännöllinen tuulivoimalan jalan merisuolaus voisi olla tehokas tapa vastustaa niitä. Usassa kerrostalojakin romahtanut meriveden läheisyydessä, kun betoni imee suolavettä ja raudoitus ruostunut pois.
Joo ei jupina kaada, ainoastaan laillisuusperusteet voivat kaataa, kun valitetaan hallinto-oikeuteen.
Jos esimerkiksi Ilosenmäen ympäristöselvityksissä todetaan, että luontovaikutukset myllyalueella tai sen ulkopuolella kansallispuistossa ovat liian suuret, hanketta ei voida hyväksyä. Tällaisia asioita voisivat olla harvinaiset eliöt tai ns. hiljainen alue maakuntakaavassa puiston alueella järvellä. Varsinainen hankealue on pääosin tavallista talousmetsää, jossa oli isot aukot 1970-luvulla, joten metsä on yhtä suojelualuetta lukuun ottamatta noin 50-vuotiasta.
En sitten tiedä onko tämä kestävän kehityksen mukaista päätöksentekoa, jossa pitäisi huomioida taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Osalle ihmisiä tulee positiiviset vaikutukset ja osalle negatiiviset. Miten näitä arvotetaan ja lasketaan yhteen?
Puoltaisin kuntien tilanteiden tasaamista vero- ja tukipolitiikan avulla. Silloin voimalahankkeet voitaisiin sijoitella parhaiten soveltuville paikoille eikä epätoivoisimmille (köyhimmille) alueille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään