Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Uusi Harjulinja kulkee Pyhäjärveltä Korialle, eli pituutta on n. 350 km ja leveyttä vajaat 100 metriä. Metsäähän se lähes koko matkaltaan on, kuten jo nimikin sanoo. Vaihtelua antavat muutamat vesistöt ja mäet. Sehän näissä sähkö-hankkeissa on hyvä puoli, etteivät ne aiheuta mitään metsä- eikä luontokatoa, ja harju- ja järvimaisematkin avautuvat asukkaille ja luonnossa liikkujille aivan uudella tavalla.
Onhan se hyvä tänne etelämmäksikin saada edes näitä vihreän siirtymän sähkölinjoja, kun rohmusivat kaikki tuulimyllyt sinne pohjoisemmaksi sikäläistä luontoa monimuotoistamaan. Hirvetkin lopettavat kohta taimikoiden syönnin, kun Fingridin ruokapöydät vuosi-vuodelta vain pitenevät!
Aurinkovoimaloissa on se hyvä puoli, että ne rakennetaan enimmäkseen pelloille. Kaupunkilaisetkin ovat silloin tyytyväisiä, kun loppuu ainakin niiltä osin maataloustukien maksaminen vihnehousuille. Sähkölinjan alla näin ei käy, vaan Valtrat ja Jontikat pörräävät ilmaa pilaamassa niin kuin tähänkin asti. Tämän takia sähkölinjat onkin syytä vetää kaikkein metsäisimmille kohdille Suomea. Ihannetilannehan olisi, että maatilan kaikki pellot paneloitaisiin ja viereinen metsä silitettäisiin kokonaan sähkölinjaksi. Loppuisi niiltäkin osin kalliit Metkat ym. ilmaston pilaamiset. Isäntä saisi sen verran rahaa sähköfirmalta, että saisi hommattua vanhan kaksion kaupungista, niin että emäntä saa pelakuut mahtumaan ikkunoille.
Sähköntuotanto ajautuu nyt helposti ylituotantoon, jos tuuli-ja aurinkopuistojen rakentaminen jatkuu nopeammin kuin uusia sähkönkäyttäjiä syntyy markkinoille.
Onneksi joku sanoo ääneen miten älytöntä on rakentaa Suomi täyteen tuulivoimaa siirtolinjoineen ja datakeskuksia. Mitä miljardi-investoinneista ostetaan meiltä? Hallin seinät ehkä, energia infra tehdäänkin sitten yhteisin ponnistuksin näiden kissavideotehtaiden käyttöön.
Fingridin neljän miljardin investointi sähkön kantaverkkoon ehditään juuri sopivasti tehdä, ennen kuin lunastuslaki ehditään saada oikeudenmukaisemmaksi. Läheskään kaikki eivät tunnu edelleenkään tietävän, että kun sadan metrin levyinen linja puhkaistaan maiden läpi, siitä ei käytännössä korvata kuin puuston hinta. Maisema-, ym. haitat tulevat kaupantekijäisinä.
Siinä on naurussaan pitelemistä, jos melko tyypillinen 30 hehtaarin metsätila, jonka pitkä sivu on 1000 metriä ja lyhyempi 300 metriä, osuukin pitkittäin uuden Fingridin linjan kohdalle. Siinä lähtee 10 hehtaaria maata puuston hinnalla, mutta jäähän sentään vielä 20 hehtaaria, ja voi mahdollisesti iloita siitä, ettei linja halkaissut tilaa keskeltä! – Tosin puita ei voi sitten enää varastoida kuin siellä omalla puolellasi.
Piti nähdä tämäkin päivä että kiitän luonnonsuojelijoita! Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri on valittanut pohjois-Savon maakuntakaavasta tuulivoiman osalta. Hyvä! Homma on lähtenyt kyllä käsistä kokonaan. Kukaan ei koordinoi kuinka monta hanketta on vireillä ja minne, kunnat katsovat vain että puistot tulevat oman kunnan reunoille(vähiten äänestäjiä). Sellaista karttaa, jossa kaikki hankkeet ja niiden siirtolinjasuunnitelmat näkyisivät yhdessä, ei taida olla saatavissa. Pelkästään meidän Junnunmäki-hankkeessa on seitsemän eri siirtolinja vaihtoehtoa. Pari vuotta tätä epävarmuutta tekee hyvää kiinteistökaupalle ja kyläläisten mielenterveydelle. Pitää muistaa, ettei kantaverkkoon liitytä mistä vain, vaan kytkentäasemia on harvassa ja sinne mennään ensin uutta käytävää lähimmän kantaverkon luokse ja sitten rinnalla jopa kymmeniä kilometrejä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään