Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Valituksista ei ole mitään hyötyä. Myrkynvihreälle siirtymälle on turvattu etuajo-oikeus kaikkiin muihin nähden. YVA- menettelykin on naurettavaa pelleilyä.
Edellisen hallituksen vihreän siirtymän huipennus oli että Turve saatiin luokiteltua suomessa ei uusituvaksi polttoaineeksi, ja turveyrittäjille romutuspalkkio, ja kappas vihreä siirtymä siirtyi metsähakkeeseen josta se on menossa kohti vihreää sähköä kaukolämmön tuotannossa. Toki kaukolämmöntuotannossa on otettu käyttöön myös paljon hukkalämpöjä esim jätevedenpuhdistamoilta ja datakeskuksista sekä teollisuudesta mikä onkin erittäin järkevää..
Joka tapauksessa turpeen käyttö oli tiensä päässä kun sen ominaispäästö oli kivihiilen luokkaa. Samaan tapaan meillä lasketaan puun käyttökin päästöksi vaikka se on selkeästi uusiutuvaa. Turve on kiertonopeudeltaan puun ja kivihiilen välissä.
Puulla ja turpeella taitaa olla yhtä suuret päästöt tutettua enegiayksikköä kohden ja ovat samat verrattuna kivihiileen, joten turpeen käyttö ei poikkea puunkäytöstä, sillä suopohja säilyy uusiutuvana, kun laitetaan metsää kasvamaan. Kivihiilellähän ei näitä uusiutuvuuden mahdollisuuksia ole,
Tuo on totta että ilmakehän kannalta katsottuna puu ja turve ovat verrannollisia polttoaineita. Vuotuisen puun käytön kaikki päästöt korvautuvat heti samana tai seuraavana vuonna puun kasvussa. Vähäisellä vuotuisella turpeen käytöllä on periaatteessa sama tilanne, jos huomioidaan myös luonnonsoiden turpeen kasvu ja tuotantoalueiden jälkikäyttö. Kivihiilen, öljyn ja kaasun päästö on lisäistä, ellei sitä napata biomassoihin tai teknisiin hiilinieluihin.
Sähkön tuotanto- ja jakeluongelmat eivät ole mitenkään uusi asia. Samojen ongelmien kanssa painittiin Suomessa jo liki sata vuotta sitten.
Wikipedia: Vähäsateisten vuosien 1932–1934 aiheuttama vesivoimapula johti teollisuudessa sähköpulaan, joka rajoitti laajentuvaa teollisuustuotantoa ja nosti kustannuksia varsinkin Kymenlaaksossa. Teollisuus joutui ostamaan sähköä Imatran Voimalta ja tuottamaan sitä kivihiilellä vuonna 1932. Teollisuus päätti heti rakentaa Vuokseen oman vesivoimalan ja sille omaa rinnakkaista sähkönsiirtoverkkoa. Verkon ensimmäinen osa rakennettiin samanaikaisesti Vuokseen rakennetun Rouhialan 100 MW:n vesivoimalaitoksen kanssa, joka valmistui 1937.
Niimpä. Vihreän sähkön myötä nämä haitat ihmisille ovat täysin poistuneet. Enää luulosairaat niistä kärsivät. Armeijan tutkille ne sentään ovat vielä häiriöksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään