Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Datat kyllä imevät sähköä aikatavalla, mutta myös työllistävät, vaikkakin sitä jossain vähätellään. Esim Haminassa n 400 työpaikkaa ja lisää tulossa 100 ja rakennustyö päälle. Kumma kyllä jotkut väittävät, että siivoajia ja vartijoita vain siellä tarvitaan.
No tuskin mitenkään, tosin esim Hamina saa lähes koko kaukolämpö tarpeensa keskuksen tuottamasta hukkalämmöstä, joten ei ihan hukkaan mene. Suomi on muuten aikatavalla lilliputti näiden määrissä euroopassa, vaikka suunnitteilla olevat lasketaan. Joissain euroopan maissa nämä vie sähköä enemmän kuin teollisuus..
5,07 senttiä näkyy olevan maaliskuussa kulutetun sähkön keskihinta. Kuukauteen mahtui harvinaisen paljon 0 – hintaisia ja se alapuolellakin olevia tunteja tuulisuudesta johtuen. Ei kovin monta 30 – 40 sentin tuntia tarvi olla kun keskihinta pomppaa, muutamia piikkejä oli maaliskuulla. Mitään järjellistä selitystähän noille hintapiikeille ei sähkön myyjien ahneuden lisäksi ole.
Laitan tähänkin ketjuun Taloussanomien jutun – oli sen verran hyvä.
Vihreän siirtymän vaatimat verkko-investoinnit maksamme suureksi osaksi me kuluttajat ja lisäksi joustamme sähkön käytössä, koska datakeskus ei jousta.
Janne Kotiaho: ”Eli tämä on suoraan sanottuna viherpesua.”
Artikkelissa on tilastotietoa Googlen palvelinkeskuksen vaikutuksesta työllisyyteen ja kuntatalouteen Haminassa. 400 työpaikkaa ei ehkä vielä ole tullut, mutta 100 kappaletta kuitenkin, mikä on 20000 asukkaan talousvaikeuksissa kamppailevassa pikkukunnassa hyvä lisä.
Varavoimavalmistajat ovat nyt erittäin tyytyväisiä. Tilauskirjat täyttyvät jokaisen datakeskuksen myötä. Kevytnimimerkkien kanssa olisi mukava taas haastaa tästä aiheesta, mutta onko heihin iskenyt kevätväsymys vaiko oikein lenssu?
Tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden välissä tuli muutaman sivun Kasvusanomat-mainoslehti. Se meinasi jäädä lukematta, mutta satuin kiinnittämään huomioni lehden kannessa olevaan Suomen karttaan ja sitä halkovaan punaiseen viivaan. Kysymys on Gasgridin yli 1000 km pitkästä länsi- ja etelärannikkoa halkovasta vetyputkesta, joka on jo YVA-vaiheessa. Putken reitillä on peräti 70 kuntaa! Putki kaivetaan maahan 10 metrin levyisellä linjalla. Valmista pitäisi 2030-luvun alussa. Onko pastalla sellaisia, joiden maiden läpi putki kulkisi?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään