Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Minäpä aloitan. Visan kuvaamassa tilanteessa ollaan tuonnin varassa, jos on mistä tuoda. Sähkön hinta pomppaa taas tasolle 0,5 – 2,0 €/ kW. Ja tavalliset kuluttajat maksavat viulut. Suuret sähköä kuluttavat investoinnit eivät ole maksajan roolissa.
Ja tuulivoiman nollatuotanto ei ole mitään puskista huutelua vaan täyttä totta. Nolla on pysynyt nollana vaikka myllyjen määrä tuplataan. Sähköä on tuotettava silloinkin, kun emme varmaan ole valmiita joustamaan arjessamme tuulivoiman mukaan. Pörssisähkön piikkihinnat on hyvä kannuste kuluttajalle välttämään sähkön käyttöä heikon tuulen aikaan mutta näyttänyt olevan aika olematon vaikutus valtakunnan tasolla.
Teollisuuden ei tarvitse hyödyntää piikkihintoja. Tuskin he ostavat tavallisen kuluttajan hinnoilla pörssisähköä. Millainen on esim. aikoinaan haikaillun vetytehtaan tai terästehtaan sähkövarasto? Saattaa olla isompi ja investoinniltaan suurempi kuin tehdas itse.
Toihan Visa yhden riskin esiin, eli hulluuden. Miten realistinen? Onko hulluus lisääntynyt huolestuttavasti?
Tuulivoima tietysti lisääntyy, kunnes ekonomia tulee vastaan. Sähköverkon riskienhallintaa on kyllä parannettu, mutta myös väärästä päästä. Kaivetaan kaapeleita maahan miljarditolkulla torjumaan vähäisiä riskejä. Kuluttajathan kulut maksaa, mutta olisi noi rahat voinut tuottavamminkin sijoittaa. Sama oli paskalain kanssa. Sitten ihmetellään, kun Suomesta ei saatu sjoittajia mm Carunan vastapainoksi.
Myös datakeskuksilla on omat riskinsä silloin kun niiden hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämmöksi. Mäntsälässä oli onneksi silloin kesä, ja oli ehditty saada uusi pellettilämpölaitos valmiiksi, kun venäläisomisteisen datakeskuksen sähkölaskut jäivät maksamatta.
Olisiko MaalaisSepolla hyvää vastausta tähän kysymykseeni:
Miten toimitaan tilanteissa, kun tuulivoimaa ei tule, ja tuontikapasiteetti ei riitä? (Kun suuria sähköä paljon kuluttavia laitoksia on rakennuttu Suomeen nykyistä enemmän)
Kaikissa lämmitysmuodoissa on riskinsä. Kaukolämpöä ei tietenkään tule rakentaa yhden energialähteen varaan. Varalähde (öljy, suorasähkö tms) on yleensä halpa pystyttää, mutta kallis käyttää. Hukkalämpö teollisuudesta tai datakeskuksesta on yleensä halvinta, mutta riskitaso on korkeampi. Optimointikysymys.
Yksi hyvä (?) olisi että tuulisella ilmalla pumpattaisiin halvalla sähköllä vettä alajuoksulta vesivoimaloiden yläpuolisiin järviin.Vesivoimalat voisivat tyynellä pyöriä täysillä ja mahdollisesti turpiineja voisi isontaa?Hyötysuhteesta en osaa sanoa…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään