Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vesivoima on hieno juttu ja uutta tekniikkaa tulee myös sinne kun niiden laitteet kehittyy ja vesivoimaloita uudistetaan, mutta uusia isompia vesivoimaloita tuskimpa tulee ihan heti, sierilän hanke ollut pitkään tapetilla.
Vesivoimaa on tarjolla Pohjolassa nyt reilusti. Vesivarantotilanne on hyvä, koska sähkön kulutus pohjoismaissa ei ole noussut. Ylimääräistä vettä on jemmassa n 20TWh.
Suomenkin oma sähköntuotanto on noussut niin, että sähkön euromääräinen tuonti oli vuonna 2023 vain n 150 milj€, kun se edellisvuonna oli 3 miljardia. Suomen tuontihan oli lähinnä vesivoimaa Ruotsista. Suomen tilanne siis säästää Ruotsin ja välillisesti myös Norjan vesivoimaa Keski-Euroopan markkinoille, jossa sähkön kulutus ei ole kuitenkaan noussut. Oma tuotanto sen sijaan on (tuuli, aurinko), mikä ilmenee ajoittain reilusti negatiivisena NordPool- hintana, jolloin sähköä tuodaan reilusti Keski-Euroopasta Pohjolaan.
Hyvältä siis sähkön osalta näyttää Suomessa. Uskon, että tänä vuonna vientimme vahvistuu siinä määrin, että kappatase vahvistuu aiemmasta alijäämästä (3 Mrd) hieman plussan puolelle. Sitä enemmän, mitä pikemmin siirtoyhteys Viroon tulee kuntoon.
Suomen taloushan ei tule kuntoon, jos kauppataseemme on jatkuvasti alijäämäinen. Sähkön osalta suunta on hyvä. Tähän tietysti joku tarttuu ja väittää, että sähkö on liian arvokas vietäväksi. Tähän totean ennakoivasti, että tuontihan edellyttäisi , että sähkö olisi täällä kalliimpaa kuin naapurimaissa – ei hyvä.
Sähkön vienti on toki hyvä asia, mutta rajallinen. Meiltä valitettavasti puuttuvat sellaiset siirtoyhteydet, joilla pystyttäisiin viemään merkittäviä määriä sähköä Eurooppaan, eikä nykyisessä maailmantilanteessa ole tähän nähtävissä parannusta. Suomi on tässäkin mielessä saari kaukana kaikesta. Tämän takia vaihtoehdoksi jää käyttää tuotettu sähkö pääsääntöisesti täällä kotimaassa.
Ei sähkön viennille ole mitään edellytyksiä, kun sitä on ylimäärin kaikkialla Euroopassa lämpimänä vuodenaikana ja hinta nollan tuntumassa. Kotimaassa rahaa tulee varmasti siirtohinnoilla rahastamalla, kun yhtiöt vain muistavat nostaa hintoja. Suomi on pieni kallis pääosin kilpailusta suljettu talous, jossa palvotaan julkista sektoria.
Lämpimänä vuodenaikaan on tosiaan Keskieuroopassa ylitarjontaa sähköstä päivisin, kun aurinko paistaa. Tällöin tuodaan Pohjolaankin halpaa ylijäämäsähköä, mikä heijastuu halpana sähkönä täälläkin. Kun aurinko laskee, suunta kääntyy ja Pohjolasta viedään huomattavasti kalliimpaa sähköä Keskieurooppaan. Hyvä tilanne.
Viron siirtoyhteyden kautta pääosin viedään sähköä, mutta toisinaan tuodaan, kun Keskieuroopassa on ylitarjontaa. Kun EstLink 2 tulee kuntoon, saadaan Suomen sähkövientiäkin lisättyä. Toivottavasti EstLink 3 saadaan aikaan ennen vuotta 2035, jotta Pohjolan kalliimpaa sähköä saadaan vietyä enemmän Keskieurooppaan ja vastaavasti tuotua halpaa ylijäämäsähköä päivisin, jolloin kulutuskin on täällä suurimmillaan.
Totta kai olisi parempi käyttää sähkö täällä teolliseen tuotantoon ja vaikka vielä lisäksi tuontisähköä. Mutta minkäs teet, jos teollista tuotantoa ei ole tai se kehittyy hitaammin kuin sähkön tuotanto.
Eiköhän kehitys mene niin, että ensin lisääntyy sähkön tuotanto ja teollisuus tulee viipeellä perässä, jos sähkö on riittävän edullista. Toisepäin ei onnistu.
Suomen energiankulutuksesta vuodessa tuotettiin turpeella 2% maakaasulla 3% tuulivoimalla 4% ja hiilellä 5%. Nyt ajatellaan, että tehdään tuulivoimalla vetyä tuulisina päivinä ja sähköä siitä kun ei tuule niin siinä tulee energiahäviö kolmasosaan. Suhteellisuudentaju Suomen energiantuotannosta ja kulutuksesta?
Ydinenergialla tuotettiin 27% Suomen energian kulutuksesta. Onhan tämä kysymys Loviisa 3 keskustan ja vihreiden päätös kieltää se yksi merkittävimmistä munauksista. Tuulivoima on ihan hyttynen Suomen energiantuotannosta ja sillä ei voi korvata edes hiiltä.
Raahen terästehdas tarviaa yötä päivää 1200MW sähköä. Tarvittaisiin kaikki Suomeen rakennettu tuulivoima tuottamaan vetyä niin se juuri juuri riittäisi pitämään tehtaan käynnissä. Jotenkin on varmasti vaikeuksia monella käsittää Vihreissä ja keskustassa mikä ero on ydinvoimassa ja tuulivoimassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään