Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ainakaan hirvien käyttäytymiseen ei tuulivoimaloilla ole vaikutusta. Eräs henkilö kertoi että hirvi seisoi käynnissä olleen myllyn juurella koiran haukussa syksyllä. Eiköhän ne metsäpeuratkin ja muutkin sopeudu.
Enpä lähde ennustelemaan mutta 10 vuotta on lyhyt aika.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on kerännyt listaa, jossa on erilaisia vihreän teollisuuden investointisuunnitelmia yli 100 miljardin euron arvosta. Listasta vastaava asiantuntija Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä.
”Vuosiin 2027–2028 asti kasvu tuleekin ennen kaikkea niistä. Sen jälkeen alkavat toivottavasti varsinaisen vetytalouden investoinnit.”
Norjalaisen Blastrin kehittämä terästehdas kuluttaisi sähköä yhdeksän terawattituntia vuodessa. Kokkolassa ruotsalaisen Vargasin perustama Arctial-yhtiö valmistelee suuren alumiinitehtaan rakentamista ja sähköä kuluisi seitsemän terawattituntia vuodessa.
Ei kannata vielä huolehtia sähköstä. Sähköä syövät investoinnit eivät tänne Pohjolan perukoille tule. Vetytalous on vielä kaukainen utopia. Ei toteudu meidän aikanamme.
UPM on viime vuosina investoinut lisäksi noin 20 miljoonaa euroa UPM Tervasaaren energiatehokkuuteen. Esimerkiksi vuonna 2023, Tervasaarelle muun muassa hankittiin sähkökattila, joka on Pirkanmaan suurin yksittäinen sähkökattila.
Aurinko ja tuulivoimalla tuotettiin 21TW 2024 sähköä. Kaikki muut tuotantomuodot vähentävät tuotantoa, vesivoima, ydinvoima ja yhteistuotanto. Tuonti kasvoi hieman. Nykyinen koko tuulivoiman tuotanto riittäisi hikisesti noihin AJ:n kirjoittamiin. Mistä sähköä, sähköä kun ei tuule ja paista jos lisäksi säävarmat tuotantomuodot ovat olleet laskussa?
Sähkökattiloihin investoivat ei varmasti näytä kovin järkeviltä kun sähköpula tulee.
Ennen pelättiin puiden loppuvan metsistä, nyt sähkön. Jotkut suunnittelee kai jo pärevaloa.
Melko tuottamatonta on huomattava osa sähkön käytöstä. Kotitaloussähkö ei paljoa kansantuotetta paranna. Eihän sillä tule mitään myytävää. Lisääntyvä sähköntuotanto ja -kulutus lisää suurelta osin vientiä tai vähentää tuontia (esim sähköautot). Näin vaihtotase paranee. Ikävä kyllä vielä liian hitaasti.
Sähkö taitaa olla ainoa kehityskelpoinen luonnonvaramme. Siihen kannattaa panostaa.
Suomalaiset sentään omistavat metsät suurimmaksi osaksi. Valtio lienee vieläkin iso omistaj SE:edessä ja metsägrouppi paljon suomalaisessa omistuksessa. Nyt tuulivoiman omistaa 58% ulkomaalaiset, serverisalin täytteet tulee ulkomailta ja virolaiset työntekijät rakentavat kiinalaisesta pellistä hallin niille. Olisi hienoa, että Suomalaisesta sähköstä tehtäisiin täällä Suomalaisia tuotteita mutta Suomella on tässä banaanivaltion rooli nyt tarjolla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään