Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Muistelen, että tällä palstalla joku kirjoittaja kehui tehneensä hyvän sähkösopimuksen kiinteällä hinnalla ja vertasi ”uutta” hintaa edellisen kk:n pörssihintaan. Eikö kohta olisi hyvä hetki verrata niitä hintoja vaikkapa toukokuun osalta eli ”samalta” ajanjaksolta?
Kyllä vain mettämiäs! Kiinteä hinta on toki hieman korkeampi kuin toukokuun pörssihinta on ollut, mutta samaan aikaan kulutus on ollut meillä lähes olematonta, koska taloa ei ole tarvinnut lämmittää eikä jäähdyttää.
Kaukolämpöön kytkettyjen sähkökattiloiden tehontarve on n 1.5 GW. Lisäksi arvioisi, että kaukolämmön vastapainevoimasta poistunut ja poistuva (Helsingin seutu) on n 500 MW. Yhteensä muutos melko lyhyellä ajalla on 2GW. Huomattavin osin pääkaupunkiseudulla. Ei ihme, että Filgrid heräilee. Vihreitä ei haittaa, kun lattekahvia saa lipittää.
Sähkön tarvemuutokset ovat olleet paljon suuremmat kaukolämmössä kuin datakeskuksissa, joista osa on tehty vahoihin paperitehtaisiin.
Oman haasteensa Fingridille muodostuu myös siitä, että pääkaupunkiseudulla joudutaan uudet suuritehoisetkin siirtolinjat toteuttamaan paksuilla maakaapeleilla. Melkoinen tällainen työmaa on nyt käynnissä Lahdenväylänkin varrella.
Datakeskusten hukkalämpö on jatkossa monen kaupungin tärkeä osa kaukolämpöä, keväästä syksyyn sen rooli voi olla yllättävän iso, moni hakelämpölaitos yms seisoo silloin kylmänä, ja auttaa myös toki talvellakin.. Sähkökattiloiden ja kaukolämpöakkujen kanssa nämä vaikuttaa jatkossa myös paljon energiapuun vähenemiseen kaukolämmössä.
Belgia, Tanska ja Italia suunnittelevat paluuta ydinvoimaan. Meillä puuhastellaan jonkun vielä rakentamattoman laitoksen jämälämpöjen ja näiden vispilöiden varassa.
”<span class=”article-leadin”>Tänä</span> vuonna listan hankkeita valmistuu EK:n mukaan yhteensä 8,5 miljardin euron edestä. Näistä datakeskuksia on 2,5 miljardia euroa, tuulivoimaa 1,5 miljardia, erilaisia biotuotteita 1,1 miljardia sekä lämmityksen sähköistymiseen liittyviä sähkökattiloita ja lämpöpumppuja noin miljardi euroa.”
EK niin sanotun vihreän listan investoinneista. Mutta puuhasteluja nämä kaikki toki on.
Tottakai ne on puuhasteluja. 2024 valmistui 1400MW nimelliskapasiteettiä. Jos 8000MWh nimelliskapasiteettiä tuottaa 20TWa ni siitä voi laskea paljon sähköntuotto lisääntyy vuodessa, pyörittää varmaan yhtä datakeskusta. Ja meillä on ainoat sähköntuotanto muodot, jotka lisääntyy on aurinkovoima ja tuulivoima, tuulivoiman lisääntyminen on nyt hidastunut ja hidastuu edelleen ennenkuin verkot vahvistuu. Lämpökattilainvestoinnit vaan pahentaa sähköpulaa sitten kun kaikille ei enää riitä. Voi olla, että ne hyvinkin lyhytikäisiksi investoinneiksi.
Suomen luonnosta, ympäristöstä ja hyvinvoinnista välittäville pitäisi myydä 100 prosenttisesti fossiilisilla tuotettua sähköä. Se alkaisi olla kohta jo myyntivaltti kun sähkölinjat ja tuulimyllyt pirstoo kaikki maisemat.
Tukehtuuko se koko ihmisten yhteiskunta liikaan ”viisauteen”. Turha data vie kohta kaiken energian ja mineraalit ja mikään ei riitä. Lopulta kaikki kaatuu ja tulee kivikausi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään