Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vantaan Energian 60MW sähkökattilan kylkeen tulee 700MWh lämpöakku. Eli 12h menee sen lataamiseen. Voimalitosten huipputeho on siellä m. 300MWh. Investointina ei ole iso eikä se ole iso laitos. Missä ei oltaisi tyytyväisiä tällä hetkellä? Ei siitä tuulivoiman 4%:sta pysty sitten kuitenkaan kaikki hirveästi ammentamaan mutta onneksi siitä vähästä ei mene hukkaan.
Näkyi Suomen kalleimpiin kuuluvan sähkönsiirtäjän, eli Järvi-Suomen Energian asiakaslehdessä olevan tietoa, että nostavat siirtohintoja heinäkuun alussa 8 prosenttia. Eihän se tavalliselle omakotiasujalle tee kuin satasen verran lisää vuodessa, mutta monelle sellaiselle, jolla on suuremmat kulutukset, niin korotus on kyllä merkittävä. Eihän ne sähköverkon uudet investoinnit ilman rahaa tahdo toteutua.
Ikävä kyllä 8% vuodessa ei riitä. Maailmalla on nähty, että siirtohintojen tulee nousta jopa 100% vuodessa.
Fingrid toteaa helmikuun lopussa jättämässään lausunnossa, että sähkömarkkinalakiin kirjattu kahdeksan prosentin vuotuinen sähkön siirtomaksujen korotuskatto tulee poistaa yhtiöltä. Tämä korotuskatto rajoittaa järjestelmävastaavan kantaverkkotoimijan investointikykyä sekä voi johtaa merkittävästi alentuneeseen taloudelliseen riskiensietokykyyn hidastaen energiamurroksen toteutumista Suomessa, Fingrid kirjoittaa. Yhtiö vetoaa mittaviin investointitarpeisiinsa sekä voimakkaasti kasvaneisiin sähköjärjestelmän ylläpidon kustannuksiin.
JSE:n asiakaslehdessä keskityttiin kertomaan sähkön toimitusvarmuuden aiheuttamista kustannuksista, mutta aika ovelasti sivuutettiin se, kuinka emoyhtiön mittavat aurinkopuistoinvestoinnit ovat juuri niitä suurimpia kustannusten aiheuttajia, koska niiden takia pitää tehdä uusien siirtolinjojen lisäksi myös sähkövarastoja, uusia kaikki toimialueen yli 102 000 sähkömittaria, yms. kivaa.
Eikös nämä aurinkopuistot, siirtolinjan ja akkuvarastot ole juuri sitä sähkön varmistusta kaikissa tilanteissa. Eduskunta sääti aikoinaan lain jossa sähkön toimittajia velvoitettiin korvaamaan sähkökatkoista aiheutuneita haittoja. Tämähän on juuri sitä mihinkä eduskunta pyrki. Ei varmaan silloin tienneet minkä kustannuspaineet sai aikaan.
Sähkömittarit taas palvelee yrityksen sähkölaskutusta jonka sähköyhtiö joutuu maksamaan tukkurille samalla tavalla. Jos yhtiö joutuu maksamaan huipoutehoista tukkurille erikseen on luonnollista että asiakkailta se velotetaan myös. Sieltähän se kustannus tulee.
Toki näin Metsuri motokuski, mutta jostain syystä sähkövarmuudesta puhuttaessa keskityttiin vain sääilmiöihin, ei uuden sähköntuotannon aiheuttamin kustannuksiin. Se siinä asiakaslehdessä ihmetytti.
Olikohan se talvi -87, kun pakkanen jökötti tammi-helmikuussa neljättä viikkoa -40 kahta puolen. Hakkuutyöstä ei tullut mitään, ei kestäneet sahat eikä miehet. Tukkimänty meni kaadettaessa poikki kuin kynttilä, ei edes pompannut. Jouduttiin siirtämään maaliskuun lopulle suunnitellut talvilomat pakkasjaksoon. Mitenkäs jos tulee vielä vastaava talvi. Ropeli ei pyöri, aurinko killittää tuskin puunlatvojen yläpuolella. Täytyy olla melkoinen akkuvarasto, että vetytehtaan, datakeskukset ja kaupunkien sähkökattila yli pääsevät.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään