Sähkö

Jossain kohtaa voi ottaa lakin pois päästä ja ottaa vakavan ilmeen todeten: ”En olllut riittävästi perehtynyt aiheeseen ja faktat ei olleet tiedossani. Kommentoin tunnepohjalta ja metsään meni.”

Tammikuu on vuoden tuulisin kuukausi mutta se ei tarkoita, että jokaisen korkeapaineen aikana jolloin on myös hyvin kylmä, tuulisi myös.

Datakeskuksettarvitsevat tasaisesti sähköä 24/7, eli 8760 tuntia vuodessa, koska palvelujen käyttäjät ovat ympäri maapalloa eri aikavyöhykkeillä. Aurinkosähköä saadaan Suomesta vain 2200 tuntia, tuulisähköä 4000 tuntia vuodessa. Kun tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa lisätään, on säästä-, vuorokauden-, sekä vuodenajasta riippumatonta tuotantoa lisättävä vastaavasti.

Käsiteenä sähkön säävarmuus on viimevuosina laajentunut. Ennenhän sillä tarkoitettiin vain sähkön siirtoa ja sen kehittämistä säävarmemmaksi. Siinäkin on kehitetty aivan mielenkiintoisia ratkaisuja. Täällä eteläisessäkin Suomessa on alueita, jonne on hyvin pitkät siirtolinjat metsäalueiden ja muutenkin haasteellisten maastojen läpi, jonne maakaapelointi on hyvin hankalaa ja kallista toteuttaa. Tällaisissa tapauksissa siirtoyhtiöt ovat asentaneet paikallisia, kokonaista kyläkuntaa palvelevia diesel-varavoimaloita, jotka käynnistyvät automaattisesti, jos sähköntulo alueelle katkeaisi. Yleensä lähtökohtana on varmistaa esim. alueellisen vedenottamon, tms. merkittävän kohteen toiminta, ja samalla varmistetaan lähialueiden maatilojen ja muun asutuksen sähkönsaanti.

Sähkön varastointi on hieman harhaanjohtava ilmaisu. Ei meillä ole, eikä välttämättä edes tule sellaisia sähkövarastoja, jotka pystyisivät toimittamaan sähköä pidempiä aikoja kuluttajille. Kysymys on taajuuden ja jännitteen tasaamisesta ja ylläpidosta sähköverkossa. Aurinko- ja tuulivoiman nopeat vaihtelut ovat aiheuttaneet tähän hyvin paljon lisätarvetta.