Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Siirtohinnan kallistuminen jos saa kansalaiset säästämään sähkössä onko se huono asia? Ja lisäämään omavaraisuutta esim aurinkopaneleilla? Puun polttokin voi lisääntyä yms..
Jotta ydinvoima olisi enemmän ns kotimaista, pitäisikö suomessa löytää ja avata uusia kaivoksia josta louhia uraania josta tehdä polttoainetta omiin ydinvoimaloihin?
Sähkön hintaa tarkasteltaessa pitää erikseen tarkastella energian ja siirron hintoja sekä sähkön hankinnan/hankintareittien muutoksia.
N 10 sitten sähkön tuotantotavat ja siirtoreitit olivat melko vakaat. Tuotanto oli pääosin keskittynyt suuriin voimalaitoksiin. Oltiin kuitenkin huolissaan tällaisesta keskittymisestä ja keskusteltiin tuotannoon hajauttamisesta, jotta tuotantovarmuus paranisi. Tuotannon hajauttaminen ei edennyt, mutta siirron säävarmuuden parantaminen alkoi, mikä johti siirtohintojen nousuun.
Sitten alkoi hiilidioksidin päästömaksujen nousu, ja sen seurauksena kivihiilivoimalat tulivat kannattamattomiksi. Lisäksi siirtoyhteys Venäjälle suljettiin. Pääosin näistä syistä EteläSuomen kantaverkkoon kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotta sähkövajetta voidaan paikata pohjoisemmasta tulevalla edullisella tuulivoimalla. Onneksi tuuli- ja myös aurinkosähkö lisääntyy, muutoin sähkön energiahinta olisi huomattavasti korkeampi.
Edellä kuvasin sähkön tuotantotapojen muutosten ja alemman verkon säävarmuusinvestointien muutoksia. Toinen muutosajuri, joka on vasta kehittymässä on kulutuspään muutokset. Uusia suurkuluttajia ovat mm datakeskukset, kaukolämmön sähkökattilat ja ns vihreän vedyn tuotantolaitokset, jotka suurelta osin voivat liittyä suoraan kantaverkkoon, eivätkä näin merkittävästi vaikuta siirtoyhtiöiden perimään siirtomaksuun. Tähän asti ko kulutuspisteet eivät juurikaan ole rasittaneet kantaverkkoa, koska ovat voineet käyttää olemassa olevia liittymiä, kuten paperitehtaiden liittymiä. Poikkeuksena on mm pääkaupunkiseudun sähkökattilat. Ennen siellä voimalaitoksilta syötettiin sähköä kantaverkkoon ja nyt otetaan. Eli periaatteessa tuplavaikutus kantaverkkoon.
Tästä eteenpäin tarvitaan enenemässä määrin uusia suurkuluttajien liittymiä kantaverkkoon, mikä lisää kantaverkon investointeja ja painetta nostaa ko verkon maksuja. Kantaverkkomaksujen korotus tietysti heijastuu myös normikuluttajien siirtomaksuihin omalta osaltaan. Siirtoyhtiöiden kuluissa kantaverkkomaksu on kuitenkin vain osatekijä. Jos kantaverkkomaksu nousee 8 %, niin arvioisin sen nostavan kuluttajien siirtomaksua n. 2%.
Yhteenvetona totean, että jos oltaisiin jatkettu vanhaan malliin kivihiilivoimalla, eikä olisi otettu käyttöön tuulivoimaa, niin sähkön energiahinta olisi vähintään tuplat nykyiseen verrattuna. Siirtohinta olisi hieman alempi, muttei merkittävästi.
Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät verkostoinvestoinnit näkyvät siirtohinnoissa vääjäämättä, mutta paljon siirtomaksuja enemmän on paisunut laskussa oleva veron osuus. Siirtolaskusta veron osuus on jo yli puolet.
Köyhä ja velkaantuva valtio kerää melkoisesti veroja sähkön käyttäjältä.
Valitettavasti tuo kehitys sähkön osalta on vasta alkuvaiheessa. Tieliikenteeltä on kerätty vuosittain erilaisina veroina ja maksuina kahdeksan miljardia euroa, joista vain 1,5 miljardia on käytetty tienpitoon. Myös meille sähkönkäyttäjille on tulossa samankaltainen mopen osa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään