Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Teollisuus kuluttaa yli puolet sähköstä, mutta ei käytännössä maksa siitä juuri mitään, ei edes veroja eikä siirtomaksuja kuin aivan minimaalisesti. Yksityiset kuluttajat joutuvat rahoittamaan uudet voimalat ja siirtolinjat.
Tuossa tuota on selitetty miten se on alkanut etelä-Espanjasta, missä on valtavsti aurinkoenergiaa. Kerrotaan, että ydinvoimaa ja hiilivoimaa on siellä vähän ja, että on vähän hiilivoimaa tasapainottamassa tuotantoa.
Vahrenholt believes that the low number of coal and nuclear power plants in Spain was an additional problem, as the turbines of such power plants can serve to smooth frequencies.”
Restructuring of the energy system poses major challenges.
Kiinassa ja meillä täällä foorumilla ymmärretään, että uusiutuvan tuotannon kasvaessa, pitää kasvattaa samalla myös (hiili)turvevoimaa ja ydinvoimaa.
Meillähän ydinvoima kasvoi merkittävästi kun Olkiluoto 3 saatiin käyntiin, lisäksi Olkiluoto 1 ja 2 on mahdollista nostaa tehoja, samoin esim vesivoimaloiden uudistamisohjelmilla saadaan niistäkin tehoja lisää.. Ja suomen suurin hiilivoimala Meri-Pori on ns reservissä ainakin vielä..
No sitten onkin hilijaista seuraavat 20 vuotta. Nyt jos alkaa rakentamaan tai odottaa SMR tai MSR reaktoreiden käyttöönottoa. Meriporin 500MW ei pyöritä kuin tuota kryptojen louhinta datakeskusta joka tulee viemään tuon verran sähköä.
Tylsänä arkimatematiikan käyttäjänä olen havainnut poliitikoilla ja joillakin palstalaisillakin olevan joskus ongelmia mittasuhteiden hahmottamisessa. Kolme pointtia -presidenttiämme siteeraten- tuli aivan ensiksi mieleen:
1. Suomen autokannan sähköistymisen aikataulu.
2. Kaukolämmön tuotantotavat ja tuotetun energian suhteelliset määrät.
3. Datakeskusten tarvitseman sähkön määrä ja kulutuksen joustamattomuus.
Joku voisi laskea onko datakeskus kannattava investointi meille, jos huomioidaan sen tuottama kiinteistöverot, sähköverot ja muut tulot ja työllistävä vaikutus rakennus- ja käyttöaikanaan. Toiselle puolelle vaakakuppiin niiden tarvitsemat maa-alat ja investoinnit sähköverkkoihin ja tuotantoon.
Äkkiseltään sitä ajattelisi että plussalle päästään, mutta lisäarvoa Suomeen ei synny kovin paljon. Enemmän plussalle päästäisiin, jos uusiutuvaa sähköä käytettäisiin enemmän lisäarvoa ja vientituloja tuottavaan toimintaan. Datakeskuksista tienaavat eniten niiden toiminnan pyörittäjät ja toiseksi eniten itse kiinteistöjen rakentajat? Jos sähköä käyttävä datakeskus tai jonkin muun alan toimija olisi suomalainen yritys, joka maksaa myös voitoistaan veroa meille.
Googlen Haminan datakeskuksen operaattoreiden palkatkin kun ovat vaan 7000-8000 €/kk tasoa, taitavat jäädä kauas vaikkapa tämän palstan parhaimmiston palkkatasosta.
Kmo oikeilla jäljillä. Kyllä haminalaisiakin keljuttaa, kun datakeskuksesta ei ole muuta kuin haittaa. Kateellisina katselevat hyvin tienaavia Googlen työntekijöitä.
Hyvin tienaavat papertyöläiset olivat eri juttu, kun tekivät normijärjelläkin ymmärrettävää työtä. Nyt on vaikeampaa tajuta mitä siellä datakeskuksessa touhutaan. Etenkin luulotautisilla on vaikeaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään