Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Se onkin hyvä kysymys, miksi juuri datakeskuksilta ei ole peritty lähellekään edes samoja siirtomaksuja kuin teollisuudelta. Sitä olisi kysyttävä niiltä, jotka ovat siitä vastuussa.
Aivan ilman siirtomaksuja ei datakeskuskaan pääse, mutta ne ovat huomattavasti alempia kuin vastaavan kokoisella teollisuudella. Jokaisella datakeskuksella on ns. omaa sähköntuotantoa, yleensä ne ovat tuulipuistoja ja aurinkopuistoja. Siirtomaksujahan ei peritä tai ne ovat hyvin pieniä, jos tuotettu sähkö tullee ns. omaan käyttöön. Tämän takia esim. Helenilläkin on omia aurinko- ja tuulipuistoja. Käytäntöhän on samantapainen myös yksityispuolella. Näiden syiden takia juuri Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa sähköverkkojen rakentaminen jää etupäässä meidän veronmaksajien harteille.
Nyt pitää pitää mieltää ero sähkönsiirtoyhtiöiden ja Fingridin välillä. Tuuli-ja aurinkovoimalat, ja samoin uudet suuret sähkönkäyttäjät aiheuttavat Fingridille ne suurimmat investointitarpeet juuri kantaverkkoon, ja näissä me veronmaksajat olemme valitettavasti niitä päämaksajia. Paikalliset siirtoyhtiöt taasen perivät omilta asiakkailtaan siirtomaksuja. Ne ovat taas meille kuluttaja-asiakkaille moninkertaisesti suuremmat kuin suurasiakkaille.
Meni vähän nyt vääntämiseksi tämä asia. Sähkömarkkina on hieman monitahoisempi asia kuin raakapuumarkkina. Ehkä MaalaisSepon olisi hyvä hieman sisäistää Fingridin toimintaperusteita. Kyllä me aivan tavalliset veronmaksajat osallistumme myös kantaverkon rakentamiskustannuksiin aivan samoin kuin kaikkeen muuhunkin yhteiskunnan infran rakentamiseen ja ylläpitoon, koska sähkö on osa yhteiskunnan toimintaa. Sähköverkkoa voisi verrata vaikka tieverkostoon, joka koostuu valtateistä, kantateistä, seututeistä, paikallisteistä ja lopulta yksityisteistä. Kaikkien niiden rakentamiseen ja ylläpitoon (osittain myös yksityisteidenkin) me veronmaksajat osallistumme.
Käsittääkseni Valtio ei rahoita Fingridiä, eikä muitakaan verkkoyhtiöitä, joten veronmaksajat eivät rahoita niitä vaan asiakkaat. Jos veronmaksajat maksaisivat, niin sähköttömätkin veronmaksajat osallistuisivat ko yhtiöiden rahoitukseen.
Juuri näin se menee, eli kaikki veronmaksajat osallistuvat kuten asiakkaatkin. Niinhän jalankulkijat ja pyöräilijätkin osallistuvat myös moottoriteiden rakentamiseen. Valtion omistusosuus Fingridistä on 53,1 prosenttia osakkeista ja äänivaltaosuus 70,9 prosenttia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään