Keskustelut Metsänhoito Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuskuvat.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
  • Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuskuvat.

    Suomen metsäteollisuus on nykymuodossaan tullut tiensä päähän.
    Jo lämpötilakartta sen osoittaa. nyt 10.04.2013 yli 99,9 % metsistä kasvaa uutta puuta muualla. Emme pysty puun kasvulla kilpailemaan.
    Laadullakin osin, mutta tärkein asia olisi löytää puusta sen ainesosat, jotka tekevät pohjoisen puun niin ainutlaatuiseksi.
    Karut kasviolot pakottavat kasvin erilaisiin muutoksiin. Se pitää huoltansa soluen välittäjäaineista ja pakkaa ne sellaiseen muotoon että solut saavat ne keväällä samantien käyttöönsä. Tätä asiaa pitäisi alkaa tutkimaan oikein todenteolla. Mikä ensinnäkin saa puun aloittamaan ja mitkä on se välittäjäentsyymi, tai muu.
    Kyseessä on miljardiluokan investoinnit, mutta sen saavutettua on kyseessä biljoonaluokan voitot.

  • Suden jälki

    Mietitään vaikka kosmetiateollisuutta. Varmaan kasvavin ala kun eri maissa olevat naiset haluavat varmistaa geeniensä tulevaisuuden.
    Nykyisin se perustuu osin valheellisiin tutkimuksiin ja ennenkaikkea kuvanmuokkaukseen. Entäs jos todella löytyisi Suomalaisesta puusta jokin aine, joka osaa elvyttää 40 asteen pakkasessa, kevättuulien ahavassa nukkuneet solut.Tai mikä aine se oli, joka nukutti solut talveen. Ymmärrättekö kuinka suurien asioiden keskellä on kysymys. Nyt valinta väärin tuottaa tuhansille paperimiehille tuskaa ja nyt valinta oikein tuottaa aivan uuden alun Suomalaisille nuorille. Kunhan ei myydä asiaa ruottalaisille.

    jees h-valta

    Jos ei nyt kumminkaan nykymuotoistakaan vielä aivan lähivuosikymmeniin kuopattaisi sinne tiensä päähän joka S.J:n mukaan häämöttää. Aivan hyvin se porskuttaa ja nyt jopa kohenevilla katteilla.

    Suden jälki

    Biotekniikka katsoo vähintään 30 vuoden periaatteella. Nyt tapahtuvat muutokset toteuvat tai ei toteutuvat vasta tulevaisuudessa.
    Tosiasia on se että varallisuuden muutokset kohdistuvat demokratian lisäyksellä etenkin naisiin. Etenkin vanhimpiin naisiin, jotka lisäävät rintojen implantteja todella suuresti. Samalla ne haluavat nuorentaa solujaan. Siinä on vaikka mahlan tai pihkan tulevaisuus.
    JOS tiedetystä ominaisuuksesta olisi jotain faktaa, niin se pitää jakaa kaikille yliopistoille, jotta yhden vaikka aalto yliopisto ei pysty myymään kaikkea faktaa rahasta ulkomaille.

    Suden jälki

    Nykyisestä jäteliemestä eroitettu orgaaninen aines voisi kertoa oman dna avulla vaikka ilmaston muuttumisesta. Samalla sen sedimentoinut menneisyys kertoo varmaan taudeista vaikka 10 000 vuoden ajalta. Sen hetken ajan nykytiede pystyy tuskin asiaa purkaa, mutta uskon edelleen bakteerien ja virusten olevan maailman vallalla.
    Kettu kai osaltaan selvisi. Se osasi suolessaan muuttaa vahingolliset bakteerit ja virukset paskaksi, VAI oliko se vain keino levittää sitä.

    Luultavasti joku taas poistaa tekstini.

    Onneksi on nuoriso, joka kopioi tekstini ja voisen palauttaa.

    huski

    Onpa aloittaja asian ytimessä!

    Kurki

    Suomen metsäteollisuuden uhkakuva ei ole heikko puun kasvu.
    Kasvu 5..6m3/ha riittää ihan hyvin ja takaa hyvän sahapuun laadun.
    Kovempi kasvu männylle missä päin maailmaa tahansa tekee siitä vain sellukattilaan sopivaa.

    Kyllä ne uhkakuvat ovat kokonaan toisaalla.
    Viime vuosina metsäteollisuus on karsinut tuotantoaan Suomesta kilpailukyvyn rapautumisen vuoksi, joka johtuu palkojen nopeammasta noususta kilpailijamaihin nähden.
    Eli taas kerran olisi 25% devalvaation paikka eli palkkojen lasku kilpailukyvyn palauttamiseksi sille tasolle mitä se oli vielä 10 vuotta sitten.
    Suomessa palkkoja on korotettu tuona aikana 43%, kun Saksassa ne ovat nousseet vain 16%.
    Siinä meni metsäteollisuuden kilpailukyky.

    Tämä ikuinen suomalainen perisynti tuhoaa taas kerran suomalaista metsäteollisuutta ja tekee nyt pahaa jälkeä, sillä oikaisumahdollisuutta eli devalvaatiotamahdollisuutta ei eurossa ollessa ole.

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/04/10/suomi-sai-pyyhkeita-liian-korkeista-palkoista/20135213/12

    Pähkäilijä

    Harrastelija kirjoitti:

    Onko se biolaitos tai useita biolaitoksia tasaisesti Suomen maassa raaka-aineiden äärellä ?
    Nestemäinen tuote on sitten halvempi logistiikaltaan kuin raaka puu.
    ############

    Ilmakuivassa puussa on 4 kWh/kg, biodieselissä 9 kWh/litra mutta prosessissa on mennyt jo puolet puun energiasisällöstä. Jos puuta jalostetaan nestemäiseksi pelkästään polttoa varten on prosessi turha ja kallis. Kaukokuljetuksia varten olisi edullisempaa torrefioida puu (kuivattaa kuumassa nopeasti) jolloin saadaan neste poistettua.

    Yleensäkin jos kotimaassa saataisiin edes puut poltettua suuremmissa mittakaavoissa niin energiaomavaraisuus nousisi 30% nykytasolta reippaasti paremmaksi mutta puu on vielä liian kallis polttoaine verrattuna kivihiileen tai turpeeseen (turvettakin tuodaan polttoon tänne nykyisin Valko-Venäjältä).

    Suomen vuotuinen puunkasvu on käytetty jos sillä korvataan tuonti kivihiili ja maakaasu, öljyn korvaamiseen ei enää puut riitä.

    Itäsuomen Antti

    Kaikki mitä siitä puusta vain saadaan irti niin on tervetullutta. Sahatavaraa nyt ei niin vain korvata vaikka liimapuu ja muut sellaiset tuotteet kaventaakin sitä rakoa. Siltikin massiivipuurakenteet säilyttänee oman paikkansa, etenkin nyt kun tämä hiilinielu ajattelu iskee läpi. Lisäks se rummutus puun edullisuudesta ja ekologisuudesta alkaa lyödä läpi. Tää CE merkinnän sulattelu vielä on vähä kesken mut eiköhän siitäki selvitä. Sinänsä outoa että Suomessa on maailman johtavaa sahateollisuutta, mutta valtaosa laitteistoista isoilla sahoilla on jostain 70-80 luvuilta. Tuunattuna vain konenäöllä. Isoja moderneja sahalaitoksia myydään ympäri maailmaa, mutta täällä ihmetellään et mitenkäs muut menee heittämällä ohitse.

    Jos Suomi tahtois irti kivihiilestä niin täällä alettais hakata kuitukokonenki puu suoraan hakekattilaan. Tämä sektori taitaa nyt olla kovimmassa myötätuulessa, kun on tullut biodieselit ja kaasutuslaitteistot yms muu käyttö. Sinänsä paperiteollisuuden alasajo Suomesta voidaan kompensoida tällä. Jos vain paperinvienti laskee niin samaa tahtia sais laskea energian tuonti jos tuo omavaraisuus alkais kiinnostaa. Keskitytään siihen missä parhaat tulokset tehdään, pitkäkuitusella neitsyt sellulla, pakkauskartongeilla ja hienopaperilla. Turhaan täällä yritetään taistella kierrätystuotteiden kanssa sillä rahdit tulee jo niin kalliiks.

    Sit on nää mielenkiintoiset marginaalialat joilla puujalalla seisoessa vuollaan kultaa. Lääketeollisuus tutkii tätä kuitukipsiä ja männyn terveellisiä ominaisuuksia. Lisäks nää kuitukomposiitit ja kierrätystuotteet. Tuo pientä mutta korkeakatteista tulosta. Tässä kohdassa T&K toiminta on avainasemassa sillä näitä ominaisuuksia puissa on kaikkialla muuallakin maailmassa, siksi patentit ja mallisuojat on tärkeitä alalla. Näistä ei ole talouden vetureiksi mutta siinä sivussa voidaan löytää taas lisää hyödynnettäviä materiaaleja

    Suden jälki

    Kaikkein huimin idea on tutkia kuinka geenitasolla toimii bakteerin ja virusten toiminta. jos virukset osaavat toimia vaikka bakteerien kanssa, niin olemme kusessa.

    Kurki

    Katso tämän lehden metsäuutiset:
    Lanaus:
    <<<Verotus ja rikkidirektiivi estävät suuret metsäteollisuuden investoinnit Suomeen, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen arvioi uudessa Prima-lehdessä. Vanhaisen mukaan energia- ja liikenneverotuksen muutosten sekä rikkidirektiivin vaikutukset metsäteollisuuden kilpailukykyyn ovat kahden vuoden kuluttua noin 400 miljoonaa euroa, mikä on tuplasti enemmän kuin vuonna 2009.

    – Yritysveron laskeminen, windfall-veron pienentäminen ja muut hallituksen toimet kilpailukykymme parantamiseksi eivät kompensoi riittävästi meille sälytettyä kustannustaakkaa, Vanhainen toteaa.

    Vanhaisen mukaan esimerkiksi kartongin osalta näkymät ovat loistavat. Investoinnit tuotantoon tehdään kuitenkin mieluummin muualle kuin Suomeen, esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin tai Puolaan.<<<

    Ikäviä uutisia suomalaiselle metsäteollisuudelle, työllisyydelle ja puunkäytölle.
    Tarvittaisiin n.25% devalvaatio (palkkojen ja etuuksien lasku) että kilpailukyky palautuisi vuoden 2003 hyvälle tasolle eli alle Saksan tason.
    Mutta kun devalvaatio ei ole mahdollinen, niin silloin pitäisi suorittaa sisäinen devalvatio eli palkkojen lasku, jotta kilpailukyky palautuisi sille tasolle että tänne investoitaisiin.
    Viimeksi kun vuonna 1991 syksyllä Sorsan johdolla yritettiin neuvotella 10% palkkojen laskusta ja estää näkyvisä oleva devalvaatio (devalvaatio aiheuttaisi hirvittävän laman, koska suomalainen teollisuus ja kansa oli ottanut valtavasti valuuttavelkoja, joidenka määrä devalvaatiossa nousisi vastaavasti), niin sen AY-liike torppasi ja saatiin sitten tuo hirvittävä lama.

    Mitenkähän olisi tänä päivänä?
    Oltaisiinko nyt viisaampia ja palautettaisiin kilpailukyky laskemalla palkkoja teollisuudessa 10% ja loppu teollisuutta rasittavien verojen laskulla.
    Verojen lasku tietenkin vaatii julkiselta sektorilta kovemmat palkkojen laskut jotain 25% tasoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)