Keskustelut Luonto Suomen tulevaisuus

  • This topic has 59 vastausta, 21 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarRane.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
  • Suomen tulevaisuus

    Merkitty: 

    Tämäkö se on kivinen ja raiskattu maa?

  • Jätkä

    Aloituskuvassa oleva uudistusala tuo mieleen nykyään täälläkinpäin kovin suositun suorakylvöpellon. Eipä näytä ituniskat niitä juurikaan kiveävän, vaikka joka kylässä on ainakin yksi kivenpoimija joutilaana.

    Senkin käyttö on aika työllistävää, kun pellossa on kolmen vuoden päästä samalla tavalla kiviä. Niitä nousee vähän kerrallaan ylöspäin ja taas on kivinen pelto. Ennen jyväjemmarit ajoivat ainakin tuorerehupelloilla jyrällä kivet maan sisään, ettei ne kalahtaneet niittosilppuriin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannonnostoaloille jätetään ohjeiden mukaan ainakin kolmannes kannoista, kuten tuossakin kuvassa taustalla näkyy. Tutkimus (UPM ym.) osoitti, että kannonosto ei juurikaan lisää ravinnehuuhtoumia verrattuna avohakkuuseen ja muokkaukseen. Avohakkuun ravinnehuuhtoumat ovat hieman suuremmat kuin harvennus- tai poimintahakkuun. Esimerkiksi tuhkalannoitus korvaa sen hyvin ja typpeähän tulee sateen mukana koko ajan. Käsittääkseni hiilitaseen takia kannonnostoa ei nykyään enää suositella, koska kannot ovat monikymmenvuotinen hiili- ja ravinnevarasto.

    Rane

    ”Jos täällä ammattilaisia on niin kuunnelkaa metsänomistajia, minäkin olen yksi sellainen.”

    No se naulankanta ei ole siellä päinkään missä Luca huitoo.Kuvassa ei ole varmasti tehty mitään mitä metsänomistaja ei ole halunnut.Työ on pitänyt tilata.Kannonnosto ja mätästys hintoineen ja taksoineen on sovittu etukäteen.

    Saneltuna ja salailtuna yllätyksenä metsänomistajille tulevat vain suojelupuolen päätökset kuten esim. FSC-sertifikaatin HCV-alueiden ostokiellot.Niistä ei metsänomistajia kuulla eikä neuvotella.

    Jos täällä on luonnonsuojelijoita niin kuunnelkaa metsänomistajia,minäkin olen sellainen.

    Ola_Pallonivel

    Jos on joskus istuttanut aluetta, johon on jätetty hakkuutähteet, ei sitä mielellään toiste tee. Samoin jos on kokemus epäonnistuneesta luontaisesta uudistamisesta, ei sitäkään virhettä toiste tee. Jos ei risuja poisteta, ei taida koneellinen istutus onnistua. Ja jos maata ei muokata, saattaa jäädä heinäpelto jäljelle. Ymmärrän, että 0.3 hehtaarin alueelle ei kannata kaivinkonetta tilata maata muokkaamaan. Mutta sinne kannattaa vaikka itse kuokalla laittaa taimet, muuten voi lopputulos olla huono. Toki on myös hyviä kokemuksia luontaisesta uudistamisesta, mutta lopputulosta ei voi tietää etukäteen. Kantoja en minäkään poistaisi, ellei siihen ole oikeasti aihetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hämmästyttävää: kerrankin täytyy olla B. Wahlroosin kanssa samaa mieltä (haastattelu HS 10.5.). Ainakin kahdesta asiasta. 1. Christine Lagarde on viisas nainen. 2. ”Emme tarvitse eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa. Me tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja.”

    Wahlroosin mielestä on vaikea löytää kansantaloudellisesti tuottavia julkisia hankkeita. Sen sijaan pitää parantaa työllistävien yritysten edellytyksiä toimia ja investoida Suomessa. Tärkeitä ovat esimerkiksi työn hinta, työehdot, verotus ja muu kustannuskilpailukyky.

    Maa- ja metsätalouden puolella on toki löydettävissä hankkeita, joihin kannattaa edelleenkin laittaa julkista tukea jos muutos ei tapahdu markkinaehtoisest. Esimerkiksi lannan käsittely ja biokaasun tuotanto sekä metsien tuhkalannoitteita tuottavat laitokset. Näitä löytyy varmaan alalta kuin alalta.

    Jotkut ovat kylläkin sitä mieltä, että väliaikaisiksi aiotut yritystuet tuppaavat jäämään vakinaisiksi. Saa nähdä miten nyt koronan jälkeen käy – joko valtion kassan pohja alkaa pilkottaa ja yritystuista viimeinkin saataisiin karsittua… kunhan pahin kriisi hellittää. Nythän tukia on roiskittu ympäriinsä oikein urakalla.

    MaalaisSeppo

    Valtioilla ja kunnilla (poliitikoilla) sekä yksityishenkilöillä on ollut jo vähintään 20 v luja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat huomattavasti paremmin kuin nyt. Tähän uskoon perustuen siirretään tulevaisuuden hyvää nykyhetkeen lainarahalla. Jo ennen 2008 kriisiä tuli mieleeni, että mitenkähän sitten suu pannaan, kun ollaan siellä tulevaisuudessa, eikä sitä hyvää sieltä löytynytkään. Voi olla, että nyt ollaan ko pisteessä.

    Metsäala todennäköisesti pärjää suhteellisesti ottaen paremmin kuin muut. Pidetään siis metsät hyvässä iskussa. Todennäköisesti myös Suomi pärjää kohtuullisesti, jos ymmärtää ajoissa ruuvata lainarahan tiukalle eli karsia kaikki turhat menot. Palkat, eläkkeet jne joudutaan sopeuttamaan vallitsevaan tilanteeseen. Siinä ruljanssissa kansakunnan veri punnitaan.

    Tolopainen

    Velkaantuminen on vaarattomampaa maapallolle kuin tuotannon kasvattaminen. Ihmiskunnan tilanne on aika toivoton, koska toiveet ja resurssit eivät voi enää kohdata. Väestöä on aivan liikaa, jotta kaikilla voisi olla länsimainen elintaso. Nyt ollaan huolestuneita, jos muutama ihminen kuolee koronaan. Suomessa kuolee 20000 ihmistä vuodessa sydän ja verisuonitauteihin ja sitä pidetään luonnollisena. Kysehän on väärästä ravinnosta ja elintavoista johtuvasta sairaudesta.

    Reima Ranta

    Voidaanko tästä konkurssista muulla tavoin selvitä, kuin painamalla rahaa kaikille taskut täyteen ja annetaan inflaation hoitaa homma. Taitaa olla ainut mahdollinen tapa ja kaikki kuvittelevat voittavansa.

    Olisimme aikaa sitten jo olleet paratiisissa, ellei välillä mentäisi taaksepäin.

    Toivottavasti aloituksen kuvan lähialueella ei ole koivuja. Jos on, niin raivattavaa tulee ainakin riittämään.

    Kumikettu

    Istutan jatkuvasti alueita, jonne on jätetty hakkuujätteet, enkä tunne sitä isoksi vaivaksi. Hakkuutähteistä on sen verran hyötyäkin, että vaimentavat pieniä kuusia raiskaavan kasvuston käynnistymistä sopivasti. Ja lieneekö noista neulasista ja oksista ravinnollista haittaa ainakaan kuusikolle ja koivikolle?

    Ola_Pallonivel

    Savossa joutuu kuitenkin jossain vaiheessa lisäämään booria kuusikkoon, niin tulee risujen mukana pois menneet ravinteet kertoimella takaisin.

    Toisaalta noissa risukasoissa viihtyy horsma ja vatukko, niin kostautuu suojaava vaikutus myöhemmin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)