› Keskustelut › Metsänomistus › Suomi Kreikan tiellä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 634)
1 2 3 4 5 … 62 63 64

  • Suomi Kreikan tiellä

    Sent on: 7.2.2015, 07:35

    Lama-Suomi ajautui syksyllä 1992 tilanteeseen, jossa rahat loppuivat valtion kassasta. Päivän Ilta-Sanomat paljastaa, että presidentti Mauno Koiviston aloitteesta valtiovarainministeriössä selvitettiin jopa poikkeuslakien käyttöönottoa kassakriisin torjumiseksi.
    Tähän asti lamavuosia käsittelevä kirjallisuus on kertonut, että kassakriisiä ei ollut. Todellisuus oli siis paljon karumpi, joka käy ilmi valtiovarainministeriön silloisen budjettipäälikön Raimo Sailaksen ja Koiviston nauhoitetusta keskustelusta syyskuussa 1992.

    Koivisto teki syksyllä 1992 jotain hyvin poikkeuksellista. Hän antoi Sailakselle salaisen tehtävän: mitä tehdään, jos valtio ajautuu tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan lakisääteisiä maksujaan, kuten esimerkiksi lapsilisiä?

    Toiminta valtion likviditeettikriisissä -raportti on päivätty 8. lokakuuta 1992. Se oli salainen ja jaettiin noin 10 henkilölle.

    Teksti on hyytävää luettavaa. Heti alussa hahmotellaan toimeksianto, jossa ”tarkastellaan tilannetta, jossa valtio uhkaa joutua tai on jo joutunut maksuvalmiuskriisiin.” Raportissa todetaan, että likviditeettikriisi voi tulla nopeasti. Raportissa viitataan arvioon, jonka mukaan ”valtio joutuu vuonna 1993 likviditeettikriisiin” mikäli ei käytetä poikkeuksellisia keinoja syntyneen vajauksen kattamiseksi. Raportissa edellytetään 10 miljardin markan lisäsäästöjä jo tehtyjen säästöpäätösten päälle. Aihevalikoimassa oli valtion henkilöstön lomauttaminen, virastojen tehtävien priorisointi ja tarvittaessa virastojen toiminnan alasajo.

    Raportti paljastaa, että Suomi oli velkaongelmineen Kreikan tiellä – jo yli 20 vuotta sitten.
    IS

    Tekijä
    Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 19.2.2015, 17:50

    ”Yhteys näistä näkymistä Suomen tiehen ei taida olla kovinkaan selvä.”
    Uudehko metsänomistaja

    Jos Venäjä vaatisi Ahvenanmaalta tukikohtaa itsellen, niin mitä silloin oikeasti tekisimme?
    Venäjällä on ollut jo pitkään konsulaatti Maarianhaminasssa ja sitä kautta monenlaista peitetoimintaa Ahvenanmaalla, – miksiköhän?

    Ammatti Raivooja 19.2.2015, 18:02

    Suomen lainan suhde bkt:hen on samaa luokkaa Norjan kanssa ja pienempi kuin 90-luvulla. Edellä reilusti Italia, Belgia, Ranska sitten UK Espanja. Velka ei ole Suomen ongelma, vaan julkisen talouden osuuden tulevaisuuden kehitys bkt:sta. Investointeihin on varaa mutta pitää olla myös jotain järkevää mihin investoida.

    Pakotteet ovat asia mistä jokainen EU maa haluaisi jo irti. Krimin ei tarvia tunnustaa mutta se on jo loppuunkäsitelty. Ukrainan kriisi loppuu heti kun Ukraina sitoutuu puolueettomuuteen. Ukrainan pitäminen mahdollisimman kaukana EU:sta olisi Suomelle jackpot. Kriisi pysyy kylmänä mutta vakaana. Lisää pakotteita ei kukaan ei halua ja on vain hyvä lisä pakotteiden määräämisestä päästään jotenkin. Mm. Hollande on jo väläytellyt pakotteiden vähentämistä. Vissii kyrsii se 1, 3 miljardin myymätön paatti.

    Venäjän sotilastukikohta NATO maahan? Mitkä ovat kertoimet?

    Visakallo 19.2.2015, 18:33

    Kypros on jo päättänyt luovuttaa tukikohdan lentokenttineen Venäjälle, joten miksei sitten Kreikkakin.
    Rahan takia tehdään maailmassa mitä ihmeellisimpiä asioita.
    Kirgisiassa olivat Venäjän ja Naton tukikohdat melkein vierekkäin vielä vuonna 2009.
    Samankaltainen tilanne on ollut myös Kuubassa.

    Ammatti Raivooja 19.2.2015, 18:56

    Toisessa langassa on huutoäänestys mitä veroja pitäisi laskea mutta vastaan tähän, että julkiselta puolelta leikkauksia ja niitä rahoja ei tässä vaiheessa kannatta käyttää velan takaisinmaksuun vaan 1) yhteisöveron alentamiseen mikä on vaihtoehto suorille investoinneille ja 2) ansiotuloverojen alentamiseen. Jos nämä eivät tuo vauhtia talouteen niin Suomi seuraa Kreikkaa.

    Rane 19.2.2015, 19:05

    Julkisen puolen leikkauksia ei käytetä mihinkään velanmaksuun.Niillä vältetään lisävelan ottoa.

    Visakallo 19.2.2015, 19:23

    Suomelta hävisi suuri osa veropohjasta silloin kun useissa eri verouudistuksissa suurituloisimpien ja rikkaimpien veronmaksu muuttui käytännössä vapaaehtoiseksi.
    Köyhistä ja keskituloista ei enää irtoa tarpeeksi rahaa, joten uutta velkaa joudutaan ottamaan butjetin rahoittamiseksi 6-8 miljardia euroa vuosittain. Tulopohjassa on siten edelleen yli 10% vaje.

    Ammatti Raivooja 19.2.2015, 19:28

    Leikkausrahat käytetään tällä hetkellä siihen, että velkaa ei oteta enempää kuin 7-8 miljardia vuodessa. Ilman leikkauksia Suomi ottaisi n.10 miljardia vuodessa velkaa. 2-3 miljardin leikkaukset eivät riitä. Tuplaten leikkauksia mutta velanottoa ei tarvitse hillitä hullunlailla vaan käyttää sitä järkevämmin. Suomessa menee velan suhteen niin paljon paremmin kuin muulla Euroopalla niin Suomi kaatuu viimeisenä. EKP elvyttää tarvittaessa ja jos EU romahtaa niin Suomi pärjää parhaiten mitä kehittyneempi teollisuus täällä on ja tuotteita millä pärjää kun eletään EU:n sisämarkkinoilla.

    Visakallo 21.2.2015, 15:49

    Kreikan valtion kestämättömäksi luonnehdittu velkataakka on noussut silmätikuksi kautta maailman, mutta Kreikka ei ole ainoa velkataakkaansa maailmassa kasvattanut maa. Eniten pallollamme kasvaa juuri valtioiden ottama velka, ilmenee konsulttijätti McKinsley&Companyn julkaisemista tilastoista.

    Vuodesta 2007, siis finanssikriisistä, globaali velkataso on kasvanut 57 biljoonaa dollaria, 50 biljoonaa euroa. Viime vuoden toisella puoliskolla se saavutti suorastaa kunnioitettavan 175 biljoonan euron rajan.

    Kun mukaan lasketaan kotitalouksien, yhtiöiden hallinnon ja finanssilaitosten velat, kokonaismäärä oli viime vuoden loppupuolella 286 prosenttia koko maailman bkt:stä. Vuonna 2007 vastaava luku oli 269 prosenttia.

    Valtioiden ja muun hallinnon velkataakka on noussut samana aikana 19:ta 51 biljoonaan. Lähes yhtä kovaa vauhtia ovat velkaantuneet yritykset, 26:sta 49 biljoonaan. Suhteessa eniten on kuitenkin kasvanut finanssilaitosten velkataakka 17:sta 40 biljoonaan.

    Kotitaloudet ovat onnistuneet kasvattamaan velkojaan 17:sta 35 biljoonaan.

    Maailman maista Kiina on nelinkertaistunut velkataakkansa viimeisten seitsemän vuoden aikana. Sitä ovat ruokkineet muun muassa kiinteistörakentaminen ja varjopankkijärjestelmä. Vuonna 2007 Kiinan kokonaisvelka oli noin 6 biljoonaa, mutta viime kesänä jo 25 biljoonaa.

    McKinsley&Companyn tutkimuksessa Suomi sijoittuu keskivelkaisten joukkoon. Pahin tilanne bkt-mittareilla on Irlannissa, Singaporessa, Portugalissa ja Kreikassa.

    Biljoona on tuhat miljardia.
    Kauppalehti

    Rane 21.2.2015, 16:03

    Norja ilmeisesti lainaa meille muille.

    Visakallo 21.2.2015, 16:07

    Niin, näistä velallisista kyllä puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta ketä ja mitä ne velanantajat oikein ovat?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 634)
1 2 3 4 5 … 62 63 64