Suomalaisten petoasenteet ja petopolitiikka puntarissa. Salakaadot lisääntyvät: Onko maalla jouduttu susihysterian valtaan vai eikö petovaaraa oteta todesta?
Petokuvaus haaskojen etuja?
Kuhmossa ammuttiin viime syksynä kolme yli 300 kiloista karhua luvallisissa jahdeissa. Ennätyskarhuja painon suhteen.
Teuraspainosta reilu neljännes rasvaa. Karhujen yleiskunto heikko.
Kun on valmiiksi katettu ruokapöytä, niin miksipä sitä suotta laukkaamaan hirvien perässä kun ruoka tuodaan valmiiksi maastoon. voihan sitä jo tuosta kiitokseksi vaikkapa poseerata turisteille, leppoisat nallekarhut.
Mutta kova on silti metsästäjän vimma päästä ampumaan niitä leppoisia nallekarhuja. Mitähän uhkaa ne sitten lienevät metsästäjän statukseen aiheuttaakkaan?
Olisko joskus paha ajatus jottei niitä kuvauskarhuja oltaisi sieltä lähituntumalta innolla ammuskelemassa?
Enpä tuosta kuustosen vuodatuksesta juuri selkoa ottanut mutta tänään luin Satakunnan Kansan mielenkiintoisen ilvestutkijan haastattelun työstään. Hän myös pannoittaa ilveksiä.
Metsästäjistä hänellä oli hiukan ikävää kerrottavaa ilveksen suhteen. On kuulemma asiallisia jotka ilveksen ammuttuaan kohtelevat sitä vanhan perinteisen hyödynnyksen mukaan vähintään turkin. Sitten on niitä surullisen sortin ramboja jotka ampuvat vihasta ja heittävät maakuoppaan. Tosin hän on pystynyt näitä ruhoja tutkimuksissaan hyödyntämään mutta suri vain aikoja ja tapoja nykymetsästäjillä. Asia jonka olen täällä todennut aikapäiviä sitten. Metsästys on huvittelutappamista jonka tämäkin tutkija allekirjoittaa.
Noille muutamille tuo asia ei tule koskaan avautumaan. Ei ennenkuin he lakkaavat hymisemästa suojelu mantraansa. Eikä niin pitkään aikaan kun oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Sekään ei edesauta asioitten ymmärtämistä jos omitaan toisten mielipiteet ja aletaan hetken kuluttua julistamaan niitä ominaan.
PS. Pikainen herneen nenään veto joltakulta susikeskusteluun liittyvästä uudesta aihealueesta.
Onnittelut operaattorille.
Kyllä Onnia nyt ahistaa. 🙂
Post Scriptum ei avaudu monelle muullekaan joka ei ole seurannut keskusteluja päivän aikaa, niin että älä ole Jesse millänsäsikään.
Kun paljastui, että susien pannoittajat ovat laajamittaisesti liikkuneet maastossa moottorikelkoillla ja muilla ajoneuvoilla ilman maanomistajien lupaa, ja aiheuttaneet vahinkoja mm. puustolle ja taimikoille, tuntuisi oikeudenmukaiselta ratkaisulta, ettei Perhon susien salakaatajiakaan rangaistaisi tällä kertaa.
Jatkossa käytäntöjä tarkistettaisiin puolin ja toisin.
”Eipä hätää kun seriffit uljaat nuo, jo salametsästäjien perään ennättää, he tuo kylille sudet takaisin, on asukkaat ilosta sekaisin,,,” ”,,,ja häkki heilahtaa.”
Jonkinlainen sovintoratkaisu on välttämätön yleisen luottamuksen palauttamiseksi.
Ei ole mahdollista, että metsästäjiä valvotaan ja rangaistaan ankarasti, jos samaan aikaan susien pannoittajat voivat toimia omavaltaisesti ja vahinkoja aiheuttaen, saamatta siitä mitään sanktioita. Oikeusvaltiossa ei voida näin menetellä. Uskon, että oikeusviranomaiset löytävät tässä asiassa kaikkia osapuolia tasapuolisesti kohtelevan ratkaisun.
Muutamien logiikka on todella sumeaa(fuzzy logig) sen jalat ei edes onnu, saatikka kanna mihinkaan. Lieko niitten puujalat jo haudassa, lopullisessa hiilikierrossa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.