Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,202)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Jätkä

    Tänä aamuna tein heti herättyäni valkohäntäpeuralaskentaa. Päätin laskea kiikarin avulla ja sitten ”laskea läpi”, mutta kun kaivoin kiväärin ja latasin sen, niin hädin tuskin sain ikkunan auki, kun peura ja ryntäsi pakosalle. Ei tullut kissoille paistia.

    No illansuussa lähdin käymään tuossa naapurikaupungissa ja parikymmentä kilometriä mentyäni, oli tiellä ruuhkaa . Poliisien sinivilkut räpsytti niin pirusti ja kun vuorollani ohitin paikan, niin siinähän oli kekellä kaistaa poikittain hyvinsyönyt hirvi. Kyllä taas paikallisten lahtarien koirat saavat paskaksi mennyttä hirvenlihaa yllinkyllin.

    Kyllä sorkkaeläimiä on, toivottavasti oli vakuutus kunnossa, eikä ihmisiä loukkaantunut.

    vmt

    ”Kyllä taas paikallisten lahtarien koirat saavat paskaksi mennyttä hirvenlihaa yllinkyllin.”

     

    Toivottavasti jaksavat sitten pitää paikalliset punikit aisoissa, kun syödäkseen saavat, että isäntien ei tarvitse!

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Jätkä on ilmeisesti hämäläisiä? Ei juuttunut kuti piippuun eikä valkohäntä selvinnyt ehjin nahoin ,jos eksyi alle 200 metriin tuvan ikkunasta metsästysaikaan. Näköhavainto =kuolemantuomio.

    Eilen viedessämme paria hirvenmurikkaa nylkyvajalle kauristokka paistatteli päivää kaukaisessa pellon nurkassa valtatien lähistöllä. Hönkäisin vehviläiseen ,että ainakin yksi joutaa pois. Autoletka lyheni pikkuisen välittömästi. Ja pari miestä jalkautui tekemään lähempää tuttavuutta kauristokan kanssa.(autot ajettiin kauemmas ,tehtiin sotasuunnitelma ja edettiin pari sataa metriä metsän suojassa) Kun  ensimmäinen hirvi oli kelattu orteen ,vehviläisestä kantautui sanoma ,että kaksi pois päiviltä.

    Mitä onnettomuuksiin tulee, oli eilen koko joukko autoja mitä ihmeelliisemmissä asennoissa tien ohessa. Pitkin ja poikin ,kyljellään ja selällään ja paikallisen ”vatasen” ralliohjus oli sukeltanut syvälle suohon kauas tiestä. Hirvieläimillä ei tietääkseni ollut mitään osuutta ko tapahtumiin. Pitäisikö syyttää talvea. Se yllätti ikävästi hätäisimmät.

    jees h-valta

    Suorittavan strategian esittely on aika todenmukainen varmaan elävässä elämässäkin. Kun verotus on aina vain toinen on sitä kantaa helppo kasvatella ikäänkuin metsästysreservaatin turvissa. Kun kuitenkin MUKA metsästetään ei kukaan tohdi kummastella että kanta kasvaa. Luullaan sen johtuvan ulkopuolisista syistä. Kun se metsästys on näitä helppojen poimintaa ei kai niistä hiukan jahtialueiden hankalimmista tule sitä joka toisen poistoakaan. Eli vain julkisuuteen pyrkiviä verotetaan ja muualla annetaan kannan rauhassa kasvaa.

    Planter Planter

    Lisää lainsäädännöstä. Keinovalon käyttö valkohäntäpeuran kyttäysmetsästyksessä on saanut vihreää valoa osalta metsästäjistä. Syy lienee se, ettei apajille tulisi silloin uusia metsästäjiä, kuten esim pinta-alaa pienennettäessä.

    Ruokintapaikalle voi nytkin laittaa kaukohjattavan ledilampun. Kun valot ovat päällä ja paikalle lyllertää supikoira, hyvässä valossa on helppo tehdä hyvä riistalaukaus. Samoin jos paikalle porhaltaa villisika.

    Jos kuitenkin paikalle käppäilee valkohäntäpeura, pitää valo sammuttaa ja ampua hämärässä epämääräiseen maaliin. Jos kuti sattuu persuuksiin ja tulee haavakko, saa valon jälleen sytyttää ja keinovalossa jäljittää haavakkoa. Että tällainen laki!

    Sitä on perusteltu, että on epäeettistä käyttää keinovaloa. Jotkut ovat sitä mieltä, että ruokinnalta ampuminen on epäeettistä, sen jotenkin ymmärrän. Sitä en ymmärrä, että on eettistä jos porkkana on suussa päivänvalossa ja epäeettistä, jos se on suussa lampun valossa. Täytyypä testata, kun syön iltapalaa, sammutan valon, josko tulisi eettisempi olo. Lisäksi hyvän osuman saaminen hämärässä on epätodennäköisempää.

    Keinovalon käyttökieltoa on lisäksi perusteltu ns ”Bernin sopimuksella”, jonka Suomi on allekirjoittanut. Se kuulemma kieltää keinovalon käytön.

    Mikä se sitten on?
    Se on yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta.

    Vedotaan, että sen artiklassa 8 on keinovalon käyttö kielletty hirvielänten osalta. Kyseinen artikla tosiaan viittaa listaan, jossa on mainittu, että sopimuspuolen tulee kieltää kaikkien umpimähkään toimivien pyynti- ja tappovälineiden käyttö ja sellaisten menetelmien käyttö, jotka voisivat johtaa siihen, että jokin lajikanta häviää paikallisesti tai voisi häiritä tätä vakavasti.

    Listassa mainitaan, että nisäkkäiden osalta on kieletty
    keinotekoisten valolähteiden käyttö.

    Ei koskaan kuitenkaan viitata artiklaan 1

    1 artikla

    ”1. Tämän yleissopimuksen tavoitteena on luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden luonnollisen elinympäristön suojeleminen ja erityisesti sellaisten lajien ja luonnonalueiden suojeleminen, joka edellyttää usean valtion yhteistyötä, sekä tällaisen yhteistyön edistäminen.

    2. Erityistä huomiota kiinnitetään erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin lajeihin, mukaanlukien erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet vaeltavat lajit.

    Ei valkohäntäpeura ole mikään luonnonvarainen ja uhanalainen. Se on paikallisesti haitallinen vieraslaji, jonka naapurimaat eivät halua leviävän mailleen.

    Tämä riistahallinnon mielestä luonnolle ja ihmisille täysin harmiton eläin on vaan päätetty jo saavutetun kannan kasvun kiihtymisvaiheen jälkeen saattaa väkisin leviämisvaiheeseen, keinolla millä hyvänsä.

    puunhalaaja

    Bernin sopimus ei ole kategorinen este, näin Sami Niemi twitterissä https://twitter.com/SamiNiemi/status/1253405482322137088?s=20

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.yle.fi/uutiset/3-11622832

    Radio Suomen iltapäivä -ohjelmassa tänään kello 15.10 alkaen Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen ja Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen haastateltavana.

    Visa Eronen kertoi että Uudellamaalla on saavutettu uusi ennätys valkohäntäpeuran aiheuttamissa kolareissa (erityisesti Espoossa). Tämä vaikka korona-aikana liikenne oletettavasti vähentyi jonkin verran. Visa arvelee syyksi nopeaa kannan kasvua läntisellä Uudellamaalla. Riistapäällikön mielestä lupia pitäisi hakea enemmän, jotta kantaa saataisiin alas.

    Raimo Pakarinen kertoi että metsäkauris on tottunut ihmisiin ja tekee Helsingissä vahinkoa pihoissa ja siirtolapuutarhoissa. Torjuntakeinoina syönninestoaineet ja yli 1,5 metriä korkea aita. (Joka on yleensä kielletty, täällä ei saa rakentaa niin korkeita.) Tarkastajan mielestä metsäkauriin ”virkistysarvo” on korkea. Minun mielestäni se on pahasti miinuksella koska kauris on ”punkkibussi”.

    Metsuri motokuski

    Näyttää että kaatolupien määrä ei ole ongelma edes uudellaamaalla. Sitten vain metsänomistajat vhp ja kauris metsälle ja hoidatte ongelman. Ei tarvii täällä vuosi kausia valittaa että ”jos joku tekis jotain”.

    Planter Planter

    ”kaatolupien määrä ei ole ongelma”

    Ehdotukset valkohäntäpeuran pyyntilupien poistosta tyrmätään usein argumentilla, että metsäkauriin luvanvaraisuuden poisto ei auttanut, päinvastoin kanta on jyrkässä nousussa.

    Homma menee näin, metsäkauriin pyynti vapautettiin vuonna 2005. Se katkaisi kannan nousun, joka oli kääntymässä exponentiaaliseksi. Vapauttamisen jälkeen kanta pysyi melko tasaisena kymmenen vuotta.

    Grafiikka metsäkauriiden määrän kehityksestä.

    Valkohäntäpeuran pyyntiä ei vapautettu. Sen kanta lähti expontiaaliseen nousuun ja metsästyspaine kääntyi vähitellen valkohäntäpeuraan. Metsäkauris jäi seurojen osalta vähemmälle metsästykselle ja kanta lähti nousuun. Jotkut seurat ovat myöskin asettaneet jäsenille kiintiöitä, siitä huolimatta ettei lupia tarvita.

    Jos valkohäntäpeuran pyynti olisi myöskin vapautettu, on vaikea ymmärtää, miksi se olisi toiminut päinvastoin, kuin metsäkauriilla.  Palstan asiantuntijat ovat kertoneet, että vapauttaminen olisi pahentanut tilannetta. Eiköhän asia ole aivan selvä, kantaa halutaan edelleen kasvattaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se on sentään hyvä, että talviruokinnasta ollaan luopumassa muuten kuin metsästysaikana. Nyt on varmaan täällä etelässä hankalaa metsästää, kun on lämmintä, ei ole lunta eivätkä kauriit keräänny ruokinnoille. Koira-apu lienee tarpeen. Kauriita pitäisi nyt harventaa kunnolla jotta ne pärjäisivät jatkossa luonnon antimilla. Runsaslumisina talvina varmaan olisi edelleen syytä ruokkia eettisistä syistä.

    Mistä Planter löysit tuon metsäkauriskuvan ja mihinkähän aineistoihin kanta-arvio perustuu?

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,202)