Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,241)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • suorittava porras suorittava porras

    Alueeelahan on ryhdyttu toimenpiteisiin ihan asiallisesti. Mikä olisikaan tilanne ,jos seurantatietoja ei kerättäisi eikä viranomaiset ohjaisi toimintaa? Ns.vapaa metsästys johtaisi helposti vielä pahempaan tilanteeseen ,kun ei olisi tavoitteita eikä laskennallista pohjaa ratkaisujen tueksi. Valkohäntien kannan kasvu ei myöskään ole ollut pyyntiluvista kiinni. Vähemmän on ammuttu ,kun luvat olisivat mahdollistaneet. Sitä mukaa ,kun tietoa on tullut ,on tilannetta pyritty korjaamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvää kehitystä, suuren yleisön valistumista ja metsästäjäpiirien tahtotilaa on jonkin verran nähtävissä.

    Tuo Planterin linkin sanoma vähän viittaa siihen suuntaan, että riistaneuvostot eivät uskalla (?) tehdä tarpeeksi vaikuttavia toimenpiteitä vaan ”näpertelevät”, eli tekevät korjaavia toimia, mutta kannan tuottavuus yhdistettynä suotuisiin talviin ja talviruokintaan tekee heille tepposia. Tähän ongelmaan voisi koettaa korjausliikkeeksi vielä voimakkaampia ”suuntaavia kaatoja” eli keskittymistä naaraisiin.

    Planter Planter

    Maa-ja metsätalousministeriössä noudatetaan Keskustan eräpolitiikkaa ja mm. maa-ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja on ollut Maalaisliiton ja sen seuraajan Keskustan hallussa yhtäjaksoisesti vuodesta 1931. Samaten ministerin salkku on lähes aina ollut Keskustan hallussa.

    sp: ”Valkohäntien kannan kasvu ei myöskään ole ollut pyyntiluvista kiinni. Vähemmän on ammuttu ,kun luvat olisivat mahdollistaneet.”

    Keskustan eräpoliittinen linjaus 2019:
    ”Keskusta sitoutuu varmistamaan, että maamme hirvi-, peura- ja kauriskannat pidetään kestävällä tasolla huomioiden niiden aiheuttamat vahingot. Erityisesti valkohäntäpeurakannan kannan kasvu on saatava katkeamaan. Keinona tähän keskusta esittää pyyntilupamäärän lisäämistä.”

    Kuten yllä todettiin nykyiset luvat olisivat mahdollistaneet suuremman kaatomäärän. Mitä mietteitä herättää, että ministeriö yrittää katkaista kannan kasvun lupia lisäämällä, vaikka luvat eivät ole rajoittava tekijä, heijastaako suurta älykkyyttä?

    puunhalaaja

    Mikä olisikaan tilanne ,jos seurantatietoja ei kerättäisi eikä viranomaiset ohjaisi toimintaa?

    Huonompi, luulen. Siis jos olisi jatkettu ihan samaa rataa kuin mitä aiemmin, eli ilman mitään tolkun häivää riistahallinto ohjaa paikallisilla suunnitelmilla metsästäjiä kasvattamaan kantaa.

    Parempi kysymys minusta nähden olisi kuitenkin se, että mikä olisikaan tilanne, jos peuran leviämistä ei olisi vuosikymmenet hallinnon ja metsästäjien toimesta edistetty?

    oksapuu

    Kylläpä tänään taas oli karjaa tienvarressa, sateinen sumuinen päivä jne…

    Työmatkalla seitsemän eri kauris porukkaa, yhteensä jotain parisenkymmentä elukkaa. Kahdella äkkijarrutuksella selvittiin, tällä kertaa…

    Vuoden saldo tähän mennessä kaksi vahinko ilmoitusta ja kaksi kauriin raatoa..

    Että näin, täällä etelässä…

    Metät kunnossa!

    Minäkin vaihdoin kulkupelin kaikesta huolimatta sellaiseen jossa keulassa sen verran korkeutta ettei ilman juuri törmäyshetkellä tapahtuvaa loikkaa yksikään tule tuulilasiin. Suosittelen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä yhteenveto kauriiden vaikutuksista luontoon. Alussa kuva 1 jossa vhp:n kanta 1990 – 2017.

    http://www.sll.fi/app/uploads/sites/34/2020/10/Kauriiden-vaikutus-Suomen-luontoon.pdf

    Planter Planter

    Hyvä, että on tehty tuollainen yhteenveto. Itselläkin on ollut mielessä, mutta ei ole tullut dokumentoitua noin tarkasti. Allekirjoitan kaiken. Huolestuttavaa on, että paikoin tilanne on vielä pahempi kuin Ameriikoissa. Siellä vain saniaiset ovat jääneet syömättä.Täällä syödään nekin.

    Vastuullani on ollut saaressa yhden tienpätkän piennarten hoito. Parikymmentä vuotta sitten pusikon sai raivata pois joka toinen vuosi. Enää ei ole moneen vuoteen tarvinnut raivaussahaa, ei nouse puskat kymmentä senttiä maasta. Aikoinaan jätin raivauksessa komeat saniaispuskat kulkijoiden ihasteltavaksi, nyt nekin on syöty pois.

    Tämä ongelma on suuruusluokaltaan ja vaikuttavuudeltaan aivan jotain muuta, kuin se, että tulee metsänomistajille taimikkovahinkoja.

    Virallinen totuus on tämä: ”– Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pieni epätarkkuus yhteenvedossa liittyen metsäkauriiden määrään. Niiden kanta on lumijälkihavaintojen ja kaatotilastojenkin perusteella useimmilla alueilla huomattavasti vhp:tä alempi. Ainoastaan Rannikko-Pohjanmaalla havaitsin olevan lähes yhtä paljon metsäkauriita kuin vhp:tä. Tämä osaltaan selittää punkkien runsautta länsirannikollamme.

    Lumijälkiä ei pidä tulkita suoraan kannanarvioiksi, koska sääolot vaikuttavat paljon havaintoihin: viime talvi oli lähes lumeton ja sitä edellinen runsasluminen. Runsaslumisena talvena eläimet eivät juuri liiku, vaan todennäköisesti jäävät ruokintapaikkojen läheisyyteen. Vhp-havainnot ovat osoittaneet parina viime vuonna alenevaa suuntaa, mikä johtunee osittain juuri säästä ja osittain siitä että kannan kasvua on saatu taitettua.

    puunhalaaja

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/07/ihmisia-helmikuussa-1966#media=52106

    Paikallisella luonnonsuojeluyhdistyksellä on pitkä perinne valkohäntäpeurojen ruokinnassa.

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,241)