› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 133 134 135 … 243 244 245

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 11.2.2021, 20:50

    Eiköhän se kymmenen vuoden sisällä taitu ,kun oikea taso löytyy.

    Gla Gla 12.2.2021, 07:13

    Lupaavaa, jos kasvu taittuu 10 vuoden sisään. Paljonko silloin mahtaa peuroja olla ja kauanko kestää tilanteen palautuminen kestävälle tasolle. Melkein toivon, että ajat uudella autollasi peurakolarin.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.2.2021, 15:46

    Saariston biodiversiteetti näivettyy

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007823414.html

    Gla Gla 25.2.2021, 15:56

    Olipa melkoinen kannanotto luonnonsuojelijalta! Ennenkin olen sanonut, että pidän Kunttua fiksuna kaverina, nyt voin sanoa myös olevani  hänen kanssaan 100% samaa mieltä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.2.2021, 20:57

    Em. juttuun tullut kommentti Hesarissa.

    on parempi toimia faktojen mukaan kuin pitää kynsin hampain kiinni uskomuksistaan jopa silloin kun käytännön tosiasiat eivät niitä tue alkuunkaan

    ei ketään voi sivistää väkisin vasten heidän tahtoaan pois heidän perättömistä uskomuksistaan

    Oikein hyvin muotoiltu motto.

    (tässä tapauksessa fakta = oma havainto)

    Hämis 25.2.2021, 21:32

    Urjalassa, joka on varmaankin peurakannaltaan tiheimpiä alueita on kanta saatu hallintaan. Metsästäjillä oli kova työ parin-kolmen vuoden aikana. Monella ei juuri vapaa-aikaa muuhun jäänyt, kuin kannan organisoituun pienentämiseen. Omassa taloudessani  on koitettu riistaa syödä ahkerasti viime vuodet.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.2.2021, 09:28

    Jatkan vielä Hesariin tulleella kommentilla.

    ”Taisin juuri äskettäin todeta että 15 vuoden kaikista kaadoista on löytynyt yhteenlasketusti 21 punkkia, Suomen aika kirjaimellisesti pahimmalla punkkialueella. Suunnilleen puolet tai saman verran siitä mitä löytyy monesti yhdestä ainoasta loukutetusta supista. Empiiriset todisteet eivät tue toistuvasti jauhettavaa väitettä kauriista ja peuroista ainakaan minään punkkilinkoina, mikä nyt lienee loogistakin koska ne eivät kulkiessaan nuohoa pusikoita toisin kuin lyhytjalkaiset pienpedot.

    Eivät ne tällä suunnalla mitään sieniä, marjoja tai muutakaan pois syö nyt kun alueella on ympäri vuoden täynnä olevat ruokintalavat. Tämä myös anekdoottina toisaalla esitettyyn väitteeseen etten muka tietäisi mitä ne elukat kesällä syövät; taidan kuitenkin tietää aika tarkasti, sen ansiosta myös lähitilalla merkittävästi vähentyneiden satovahinkojen ohella.

    Kannattaisi kokeilla ruokintaa etteivät ne pihalle Plantagenista toiselle puolen lääniä raahatut tosi luonnonmukaiset tulppaaninsipulit saa kyytiä ja potuta somesauhuamiseen asti. Jos nyt oikeasti monihyödyllisen ja siinä koeistetun toimenpiteen kokeilu sen blankettihaukkumisen sijaan käy laatuun?”

    Jokunen kommentti.

    1. Miksi kaadetuista peuroista ja kauriista ei löydy punkkeja? Luulisi että ne eivät ole niin nopeita, että irtaantuisivat kaadetusta eläimestä heti. Sen sijaan matkalla lahtivajalle ne saattavat jo todeta, että tästä ei enää irtoa verta ja jättävät ”uppoavan laivan”. Onko muilla metsästäjillä vastaavia havaintoja, että ruhojen nahkasta ei löydy punkkeja? Periaatteessa kaikki punkkien elämänvaiheet ruokailevat pienissä hirvieläimissä, erityisen mielellään aikuiset naaraat. Talvella punkit eivät lisäänny, vaan talvehtivat karikkeessa, mutta ainakin alkusyksyllä lämpötilan ollessa plussalla niitä saattaisi edelleen löytyä.

    2. Metsästäjät perustelevat talviruokintaa sillä, että sillä helpotetaan metsästystä syksyllä ja estetään runsaslumisina talvina eläinten nääntyminen nälkään. Tuossa tunnustettiin että ruokintaa tehdään myös kesällä satovahinkojen estämiseksi. Onko oikein? Tulee kallista kauriin lihaa, mutta tuo toiminta voi ehkä olla perusteltua tihentymäalueilla siihen saakka kunnes saadaan pysyvämpi ratkaisu eli vhp:n kannan alentaminen.

    3. Lisäksi pitäisi puutarhavahingoista kärsivän mökkiläisen järjestää niille myös kesäruokinta. Toisin sanoen mökkiläinen maksaa tuholaisten ruuat ja metsästäjä korjaa lihat omaan pakastimeensa.

    Puuki 26.2.2021, 09:49

    Piti alkaa taas ruokkia metsäkauriita heinällä, kun muuten syövät pihasta kukkapenkkien perennat  ,  pensaat ja omenapuiden oksia.  Kesällä niitä ei juuri näy muualla kuin metsässä joskus.  Talvella kulkevat kuin kotieläimet aurattuja teitä pitkin. Melko arkoja kuitenkin .

    Siirretyt metsäpeurat on sopeutuneet hyvin Suomenselälle . Ne on EU:ssa  harvinaisia (ei esiinny muualla kuin Suomessa) ,  kotoperäisiä eläimiä ja syövät pääasiassa luppoa ja jäkälää.  Kainuun luontainen metsäpeurakanta puolittui pääosin susien ja ahmojen takia.

    Vuosia sitten riistaverinen seropi-kotikoira pyydysti joskus supeja, kun tulivat pihaan ruokaa etsimään. Sai luultavasti niistä punkkitartunnan. En tod.näk.  saanut kaikkia punkkeja irotettua ajoissa ja jokin punkkitauti sille ilm. tuli.

     

    Planter Planter 26.2.2021, 10:57

    ”1. Miksi kaadetuista peuroista ja kauriista ei löydy punkkeja?”

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/81121/Badawieh_Omar.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.2.2021, 11:51

    Kiitos Planter!

    Julkaisun sivu 30, Johtopäätökset:

    ”Löydetyistä puutiaisista selvästi suurin osa oli nymfejä, kun taas larvoja ja aikuisia oli vain muutamia. Tämä vahvistaa lähdekirjallisuudessa esiintyneitä havaintoja, joiden mukaan larvat kiinnittyvät lähinnä pienempiin nisäkkäisiin ja lintuihin. Aikuisissa metsäkauriissa aikuisia puutiaisia oli selvästi enemmän (11%) kuin metsäkauriin vasoissa (3%). Tämä tieto käy yksiin niiden lähdekirjallisuudessa esiintyneiden havaintojen kanssa, että myöhemmän kehitysasteen puutiaiset etsivät isäntäeläimekseen isompia nisäkkäitä. Löydetyt larvat, joita oli vain muutamia, eivät olleet kiinnittyneet metsäkauriiseen, joten ne eivät luultavasti pystyneet lävistämään eläimen ihoa. Aikuisia puutiaisia ei ollut myöskään paljoa, luultavasti siksi, että aikuiset koiraat eivät tarvitse enää veriateriaa. Naaraat taas ovat todennäköisesti jo ehtineet saada veriaterian aikaisemmin syksyllä ja pudottautua maahan. Löytyneet harvat koiraat olivat luultavasti vain etsimässä naarasta.”

    Toisin sanoen suurin osa metsästyksen aikana kaadetuissa eläimissä olevista punkeista on nymfejä, joita on vaikea nähdä ellei niitä erityisesti etsi. Tutkimuksen tekijä kaivoi ne esille eläinten korvista täikammalla kampaamalla.

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 133 134 135 … 243 244 245