Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,678 vastausta, 96 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 2,678)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Mikä on tuon yhteisen tahtotilan pullonkaula? Rajoittaako metsänomistajien toiminta jollain tavalla hirvieläinkannan leikkausta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä virkoja järjestyy, jos on oikean värinen jäsenkirja. Ehkäpä tämä hirvieläinasiakin alkaa järjestyä, joko ylhäältä tai alhaalta (muistattehan: tops down tai bottoms up ?). Tällä palstalla valittaminen (koeta kestää, suorittava porras!) on asian esillä pitämistä ja jatkuu niin kauan kuin tarve vaatii. Valonpilkahduksia on jo.

    Luulisi, että ihmisillä peura-alueilla olisi halua käyttää aikaansa muuhunkin kuin metsästämiseen ja liikenteen tekemien haavakkojen pois korjaamiseen. Varmaan tahtotilaa saattaisi olla, mutta iso eläinten määrä eli käsistä karannut peurakanta lienee nyt yksi pullonkaula? Kannan tuottavuus alkaisi alentua, jos ruokintaa vähennettäisiin asteittain ja lopuksi käytettäisiin vain metsästyksen apuna houkutteluun sekä poikkeustalvina eettisistä syistä eläinten nälkäkuolemien estämiseksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Siinä tapauksessa rajoittaa ,että metsänomistaja tarjoaa toimimattomia menetelmiä asioiden ratkaisemiseksi ja pitää jääräpäisesti kannastaan kiinni.

    Enemmän yhteisiä neuvonpitoja paikallistasolla (=hirvitalousalueittain) voi auttaa sopivan tavoitetason määrittelyssä ja keinojen löytämisessä tavoitteisiin pääsemiseksi. Tähän lainsäädäntö jo nykyisellään antaa täydet valtuudet.

    Muistan lukeneeni useammastakin eri lähteestä ,että valtaa on haluttu siirtää enemmän parhaiten tilanteen tunteville paikallisille toimijoille. Virheellisten päätelmien seurauksena kauempana(ylempänä) tehdyt päätökset johtavat helposti ojasta allikkoon.

    Gla Gla

    Kymmenisen vuotta kantaa kuvaava käppyrä on sojottanut kohti taivasta. Kyllä tuo kertoo jostain muusta kuin halukkuudesta pitää kanta alhaalla.

    Maanomistajat eivät ole tuona aikana tarjonneet toimimattomia menetelmiä ja pitäneet niistä jääräpäisesti kiinni. Aina tietysti löytyy poikkeuksia, jotka ilmaisevat tyytymättömyytensä kannan kasvatukseen irtisanomalla sopimukset, mutta

    A. se on seurausta vallitsevasta kehityksestä

    B. tällaisia ei ole sellaista määrää, mikä selittäisi kannan kehityksen jatkumisen.

    Sen sijaan kantaa on tavoitteellisesti kasvatettu riippumatta maanomistajien tahdosta.

    Olen samaa mieltä siitä, että paikallisilla on paras tuntemus. Sen mitä olen metsästäjien kanssa jutellut, he kyllä tuntevat metsieni hirvieläintilanteen paremmin kuin minä. Ei siis ole tarvetta informoida heitä taimikoita syövistä ongelmayksilöistä (=laumoista). Uutisointi aiheesta on jo tasolla, että helsinkiläisessä lähiössäkin asia tunnetaan, ainakin niiden parissa, jotka erottavat hirven peurasta ja kuusen koivusta. Ylhäältä tarvitaankin nyt tavoite valkohäntäpeurakannan leikkauksesta ja tavoite estää kannan leviäminen muualle Suomeen. Käytännön yksityiskohdat osaa paikallisetkin hoitaa, kunhan tällaiseen tavoitteeseen sitoudutaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ylhäältä tarvitaankin nyt tavoite valkohäntäpeurakannan leikkauksesta ja tavoite estää kannan leviäminen muualle Suomeen. Käytännön yksityiskohdat osaa paikallisetkin hoitaa, kunhan tällaiseen tavoitteeseen sitoudutaan.

    ? Tops down & Bottoms up! Tällä ohjelmalla liikkeelle! ?

    suorittava porras suorittava porras

    Sieltä ylhäältä on ihan kiitettävästi annettu tavoitteita viimeiset viisi vuotta. Tilanteen kehitys on vain ylittänyt kaikki arviot. Kyseiseen kehitykseen on johtanut ainakin kolme asiaa. Valkohäntiä kuritettiin kovalla kädellä 2000- luvun alkuosalla ja kanta aleni. Useita vuosia se pysyi kohtuullisen vakaana ,mutta joidenkin toiveesta kantaa alettiin kasvattaa ja tehokkaat keinot kannan kasvattamiseksi levisivät-kiitos nykyisen nopean tiedonvälityksen- kulovalkean tavoin. Lämpenevä ilmasto ja lumettomat talvet vain tehostivat liikettä nykyistä ei toivottua tilaa kohti. Kanta-arvioitakin on alettu terävöittää vasta , kun hätä on akuutti ja laaja.

    Mielenkiintoiset vaihtoehdot tarvitsevat kokeiluja ja harkintaa . Esimerkkinä tapahtumat ydinvoimalassa kolme vuosikymmentä sitten. Pari kaveria keksi kuningasidean ja koko laitos poksahti sen seurauksena. Valkohäntien kohdalla voi yhtenä vaihtoehtona olla edellä mainitun kaltainen juttu. Tilanne räjähti ja jälkipolvet hoitavat siivouksen.Vain  syyllisiä etsimällä siivous kestää pidempään .

     

    Gla Gla

    Tilasto kyllä kertoo kohtalaisen jyrkästä kasvusta 80-luvun lopusta n. vuoteen 2010. Sen jälkeen homma räjähti käsiin.

    Kun kaatolupia, seurasidonnaisuutta ja pinta-alarajoja on perustelu tavoitteisiin sitoutumisella, ei ainakaan kannan leikkaus näytä olleen tavoitteena viimeisen 30 vuoden aikana. Päinvastoin, alan julkaisuissa on aivan viime vuosiin saakka iloittu kannan kasvattmisesta. Nyt, kun saa pyytää kuin rehevästä järvestä muikkuverkolla särkiä vailla riskiä saalismäärän alentumisesta, on helppo puhua maltillisempaan sävyyn. Taustalla ei silti ole halu pudottaa kanta 30 vuoden takaiselle tasolle, vaan tasata pahimpien tihentymien ongelmat koko eteläiseen Suomeen.

    Tämä halu täytyy kumota. Muuten jatkossa meillä on moninkertainen alue vahdittavana ja jatkuvasti tasapainoillaan ongelmien sietokyvyn rajoilla. Välillä lipsahtaa rajan väärälle puolelle ja siitä taas talkoot syntyy. Tällaisenko vastuun ukkoutumisesta huolissaan oleva porukka haluaa? Vai ainostaan poimia rusinat pullasta.

    kim1

    Siintäkin huolimati että Akaassa on peurakanta yksi Suomen tiheimpiä,niin metsästäjät olisivat halunneet 5 ilveksen kaatolupaa  yhden sijasta,no ainahan voi mennä jänis metsälle…,elikkä kanta taitaa olla nousemaan päin…,toisaalta onhan se ymmärrettävää että peuranlihaankin leipiintyy..

    Planter Planter

    ”Kyllä se yhteistyön kehitääminen on tässä tilanteessa toimivin vaihtoehto …Korostan edelleen yhteistä tahtotilaa…Enemmän yhteisiä neuvonpitoja paikallistasolla (=hirvitalousalueittain) voi auttaa sopivan tavoitetason määrittelyssä ja keinojen löytämisessä tavoitteisiin pääsemiseksi.”

    Onko tämä sitä yhteistä tahtotilaa. Metsästyksen kaupallistamihankkeisiin ei katsota maanomistajan kuuluvan yhteistyötahona eikä oteta mukaan osapuolena.

    Sosialisoidaan maanomistajan maat häneltä kysymättä hirvitalouskäyttöön, niin, ettei omaa elinkeinoa voida harjoittaa. Kaupallinen metsästys edellyttää niin suuren eläintiheyden ylläpitoa, ettei perinteisiä maa-ja metsätalouselinkeinoja voi kannatavasti harjoittaa.

    Riistakeskus on tarkoituksella, tavoitteellisesti, tämän menestystarinan ja valkohäntäsopan keittänyt eikä sitä millään maailman selityksillä voi muuksi muuttaa:

    Tässäkin projektisssa on se hirviketjussa mainittu ”harjoittelija” Wikströmmi mukana.

    https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointia-riistasta/hyvinvointia-riistasta-hanke/

    kim1

    Anneli:Se on juuri toistepäin….,ns.peura-alueella peuran ” metsästys ” vie n.  kaksi iltaa vuodessa…,siinä ajassa on kolme arkkupakastinta täynnä,tutuille ja tuntemattomille vähän lihaa jaettu,kenties vähän voi laittaa myyntiin,että saadaan kylmätilat maksettua…

Esillä 10 vastausta, 1,441 - 1,450 (kaikkiaan 2,678)