› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • This topic has 2,452 vastausta, 92 voices, and was last updated ago by Timbe.
Viewing 10 replies - 1,431 through 1,440 (of 2,452 total)
1 2 3 … 143 144 145 … 244 245 246

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019 at 18:25

    Tagged: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Creator
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 26.4.2021 at 21:17

    Niin tehtiin taas maanomistajasta syyllinen, kun oli hihat palaneet. Kysyin tuolla edellä miten viljelijän pitäisi toimia? Jos alueen seura ei pysty pitämään vhp kantaa kurissa tai haluaa tahallaan paisuttaa kantaa, mitä teet? Seura voi käytännössä kaapata maanomistajan maat hirvitalouskäyttöön, vaikka 100 eläintä tuhannelle hehtaarille, eikä maanomistaja, elinkeinonharjoittaja, voi puolustautua mitenkään. Maanomistajalla on metsästysoikeus maillaan, mutta ei ole oikeutta metsästää, ellei ole yhtenäistä yli 500 ha tonttia.

    suorittava porras 26.4.2021 at 21:33

    Kuulumalla seuraan ,voi metsästää isommallakin alueella ,myös omalla maallaan ,kuten seuraan kuuluvat tekevätkin. Jos ei ole osaamista ,on parempi ,että muut yrittävät hoitaa homman.

    Planter ei ota huomioon sitä mahdollisuutta ,että jos pinta-alarajoituksista luovutaan , saattaa sorkkaeläinkantojen kasvattamista suosivia metsästäviä isäntiä olla alueella enemmistö. Voivat rajata metsästysmahdollisuudet vain omaan käyttöönsä ja kaatomäärät jäävät pienemmiksi,kun ei tarvita ulkopuolisia harrastusta sotkemaan. Nykyisessä tilanteessa en lähtisi jahtialueita pirstomaan . Lopputulos voi olla tilanteen karkaaminen lopullisesti hallinnasta. Riistaneuvostojen suositukset noudattelevat alueen metsästäjien kantaa. Tätä taustaa vasten pidän pinta-alarajoituksista luopumista liikkeenä huonompaan suuntaan.

    Planter 26.4.2021 at 21:36

    En ehdottanut pinta-ala rajoituksesta luopumista ratkaisuna. Kysyin miten viljelijä voi puolustaa oikeuksiaan ammatin harjoittamiseen?

    suorittava porras 26.4.2021 at 21:43

    Vähiten kieltämällä metsästys maillaan.

    Planter 26.4.2021 at 21:51

    Entäpä eniten?

    suorittava porras 26.4.2021 at 22:03

    Sotakirveet pikaisesti turpeeseen ja neuvottelemaan yhteisestä tavoitteesta. Nyt ongelma on taatusti yhteinen , yhdeksän vuotta sitten vasta kehittymässä.

    Anton Chigurh 26.4.2021 at 22:21

    Kunhan pinta-alarajoituksista luovutaan, ammun minä ensimmäisenä syksynä omilta mailtani kymmenen (10) hirveä ihan helposti (mukana jahdissa alkaen 1959). Siitä eteenpäin 1-2 vuosittain. Ja hirvituhot ovat osaltani historiaa. Juuri tätä suolistettu porsas pelkää. Jokaiselle puuntuottajalle löytyy tarvittessa halukas ja osaava sorkkaeläintentappaja. Minä tunnen tuon systeemin sisältä päin. Kyttyrät pelaavat aikaa.

    Hirvi tarvitsee kerrallaan kaksi (2) neliömetriä maata, ei tuhatta (1000) hehtaaria. Hirvikin on helppo houkutella tapettavaksi.

    suorittava porras 26.4.2021 at 22:31

    Hyvähän sitä on luvata ,kun pinta-alarajoituksista ei luovuta. Haittaperustaisia lupia saattaa saada toki pienemmällekin alalle ,mutta Anttoonin kohdallahan vahingot on loppu ja pyssyt otettu parempaan talteen.

    Gla 27.4.2021 at 08:53

    Hienoa, jos Anttonilla on toteutuskelpoinen suunnitelma taskussa. Minulla ei ole. Pantterin kysymykseen vastaus: En tiedä. Siksi olen pitänyt poliittista ratkaisua parhaana vaihtoehtona. Nyt vaan on pakko pitää esillä nykytilanteen haittoja. Kun aletaan maksaa Sannan velkarahoja, meillä ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa, kuin virittää yhteiskunnassa kaikki taloudellinen toiminta kuntoon. Maa- ja metsätaloudessa se tarkoittaa sitä, että seteleitä ei ole varaa peuroille syöttää.

    Suorittava pitää ajatusta huonona, koska poliittiset ratkaisut kestää kauan. Parempaakaan en tiedä, kun yhteistyöpuoli mielestäni on ainakin täällä suunnalla kunnossa ja silti riistahallinto tekee mitä lystää. Toisaalta suorittavan kommenteista aistin pelkoa poliittista ohjausta kohtaan. Tarve muuttaa systeemiä saisi vahvistuksen ja sehän olisi riistahallinnolle myrkkyä. Ehkä pitää pelata kuten venäläisten kanssa eli ratkaisu edellyttää sitä, ettei riistahallinto menetä kasvojaan. Täytyy järjestää Lepälle ja hänen kavereilleen hyväpalkkainen eläkevirka jostain valtionhallinnon kehittämistehtävästä. Lemmenjoen kansallispuiston jäkälätutkimuskoordinaattori voisi olla tällainen.

     

    suorittava porras 27.4.2021 at 09:11

    Kyllä se yhteistyön kehitääminen on tässä tilanteessa toimivin vaihtoehto . Kolmannes lisää pyyntilupia pienten sorkkaeläinten kohdalla tarkoittaa suunnatonta urakkaa jo tulevalle metsästyskaudelle .  On alueita ,joilla ei päästy edeltäväänkään tavoitteeseen. Yksi henkilö siellä tai täällä ei asioita ratkaise ,vaikka olisi ministeri. Kenenkäs päätä sitten laitetaan vadille ,jos ministeri vaihtuukin kesken pelin. Jo tänään kyseinen vaihtoehto on mahdollinen.

    Korostan edelleen yhteistä tahtotilaa. Mikä onnistui Satakunnassa , pitäisi onnistua muuallakin. Metsästäjät kaatoivat hirviä reilusti kaikkien tahojen määrittämiä tavoitteita enemmän. Jopa itse asetetut tavoitteet ylitettiin kuluneella metsästyskaudella.

Viewing 10 replies - 1,431 through 1,440 (of 2,452 total)
1 2 3 … 143 144 145 … 244 245 246