Riista”taloudesta” linkeissä alla. Ensimmäisessä myös silloisen valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajan kommentit aiheeseen:

https://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2016/04/08/riistan-taloudellinen-hyodyntaminen/

https://issuu.com/bang48/docs/jamk-riistatalouden-aktivointihanke_a0559427e550a8

https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

Riistatalous ei kyllä taida yltää samanveroisiin kerrannaisvaikutuksiin kansantaloudessa kuin metsätalous.

Metsäuutiset:

Riistatalous ei ylläkään, mutta tämän jälkeen olisi nimenomaan paremmat edellytykset sille metsätaloudelle. Eikö se ole win-win.

Vähän kieltämättä karkasi. En silti näe, etteikö yhtä tai kahta lakipykälää muuttamalla tästä ongelmasta päästäisi kokonaisuudessaan eroon. Poliittisia päätöksiä ei enää uskalleta tehdä, ne jätetään mieluummin tekemättä ja luodaan uusia esteitä tulevalle päätöksenteolle.

Enkä tajua miten aikoinaan metsäpeura ja hirvet on saatu tässä maassa aikoinaan sukupuuton partaalle, mutta yhtä tänne roudattua elukkaa ei sata vuotta myöhemmin saada edes vähenemään. Kymmenen vuoden kuluttua voidaan käydä tämä sama keskustelu villisian ja sakaalin otsakkeen alla. Hesarissa tarjottiin tällä viikolla pesukarhua.

Enkä tajua miten kaupallinen metsästys onnistuu muissa maissa muttei Suomessa.

Tuossa radikaalissa ehdotuksessa olikin ideana, että tekoja ennen kuin tulee jatkuvuusongelmaa ja toiminnan hiipumista. Jos metsästäjät ovat jo nyt iäkkäitä, niin nykyinen systeemi johtanee umpikujaan ja viimeistään sitä myötä kaupallisen kokonaisuuden toteuttamiseen joskus myöhemmin, kun on ensin kärvistelty vuosikymmen.

Kokemusta en kiellä ja vähällä kokemuksella on tietysti helppo huudella, mutta tarkoitus on lähinnä ymmärtää mistä on kyse. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että systeemiä muuttamalla innokkuus lisääntyisi ja ongelmahan on etelässä jossa on ihmisiä. Joutilaitakin. Puolustusvoimat? Jos säädäntö muuttuisi ottaisin sapattivuoden töistä ja osallistuisin talkoisiin.

Maksaahan ruotsalaiset ja norjalaiset suomalaisille supikoiran pyytäjillekin, ettei se leviäisi sinne.

Teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa. Lainaus MT:n artikkelista , jossa käsiteltiin valkohäntäpeuran vasojen vapauttamista pyyntiluvista :

”Ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valkohäntäpeurakannan pienentämiseksi merkittävissä määrin. Näihin sanoihin päättyy kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajan helsinkiläisen Terhi Koulumiehen toimenpidealoite maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

Koulumies kertoo ihmetelleensä erään virkamiehen lausuntoa, jonka mukaan metsästyksen vapauttaminen ei leikkaisi kantaa.
Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila kommentoi, että pyyntiluvasta vapauttamisen on arvioitu hajottavan metsästysseuratoimintaa ja mahdollisesti tekevän metsästyksestä tehottomampaa, koska saaliin määrää ja rakennetta ei voitaisi ohjata pyyntilupien kautta.

Kuluvalle metsästyskaudelle on myönnetty 58 094 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Talven 2018–2019 valkohäntäpeurakanta arvioitiin yli 111 500 yksilön suuruiseksi.

Lupamäärää ei tälle kaudelle pysty enää lisäämään ilman metsästysasetuksen muutosta, vaan lähtökohtaisesti edetään jo tehtyjen lupapäätösten mukaan, sanoo Ruusila.

Ministeriön konstit kannan leikkaamiseksi liittyvät pyyntilupamääriin. ”Metsästäjiä on aktiivisesti kannustettu hakemaan lisää pyyntilupia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä lupia on yli 35 prosenttia enemmän kuin viime kaudella.”

Yksi keskeisistä toimijoista on MTK. Riista-asioiden edunvalvontaa järjestössä hoitava kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo, että MTK:ssa on koko ajan korostettu, että erityisiä toimenpiteitä tulisi kohdistaa tiheimmän kannan alueelle.

Erityisiä toimenpiteitä voisivat olla valkohäntäpeuran metsästyksen vapauttaminen määräajaksi kokeiluluonteisesti. Esitimme sitä jo kolme vuotta sitten. Kokeilun jälkeen olisi tarkasteltu tuloksia. Valitettavasti kokeilu ei saanut riittävää kannatusta, Leskinen kertoo.

Ruusila toteaa, että pelkkänä kokeilunakin esimerkiksi vasan vapauttaminen pyyntiluvasta edellyttäisi muutosta metsästyslakiin.

”On esitetty pinta-alavaatimuksesta luopumista pyyntiluvan saamisen ehtona. On myös esitetty, että yhdellä pyyntiluvalla saisi ampua kolme vasaa. Nyt ensisijainen esityksemme on, että vasa vapautetaan kokonaan luvanvaraisuudesta. Emme halua vaarantaa metsästysseurojen toimintaa, jotka tekevät sen tärkeimmän eli metsästyksen, mutta jotakin uutta pitäisi olla valmius kokeilla. Nyt tarvitaan tiheimmän kannan alueelle sellaisia toimenpiteitä, mitkä todella lisäävät metsästyksen volyymia”, sanoo Leskinen.

Hänen mukaan tiheimmän kannan alueella kaksi kolmasosaa yhteensä 26 riistanhoitoyhdistyksestä lisäsi merkittävästi pyyntilupamääriä tähän syksyyn. Sellaisia määriä, että ne mahdollistaisivat kannanleikkauksen.

”Valitettavasti yksi kolmannes ei hakenut vieläkään riittävästi kaatolupia. Jo tässä vaiheessa tiedetään, ettei kannanleikkaus ole niillä alueilla mahdollista.”

..ja kuten yllä olevasta ilmenee  , pyyntilupia ei kukaan panttaa , vaan niitä ei haeta riittävästi suosituksista huolimatta.