Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Planter Planter

    Riistakeskus nimenomaan perustelee ”kannanhoitoa” ja metsästyksen pinta-alarajoituksia sillä, että reviiri olisi laaja. Kuitenkin metsästys ruokintapaikoilta perustuu siihen, että ”omia” peuroja ruokitaan, ei toisten. Reviiri on käytännössä hyvin pieni, ravintovaroista riippuva. Myös saaristossa reviirit ovat pieniä. Tuhannen hehtaarin saaressa reviiri on tuhat hehtaaria, kahdensadan hehtaarin saaressa kaksisataa hehtaaria, kunnes ne kuusetkin on syöty. Valkohäntäpeura näkyy olevan opportunisti, sellaiset kasvit, jotka eivät kymmenen vuotta sitten kevanneet, syödään nyt. Vasta sitten kun lähes kaikki vihreä on syöty, lähdetään etsimään ruokaa muualta. Rannassa kasvava orjanruusukin, jossa piikit ovat kuin kukon kannukset oli kynitty puhtaaksi.

    ”Jotta valkohäntäpeurakannan säätely toimisi,
    kantaa on hoidettava riittävän laajalla alueella.
    Valkohäntäpeuroilla on suhteellisen laajoja vuosi-
    kotialueita ja niiden pinta-ala riippuu pitkälti kan-
    nan tiheydestä. Mitä tiheämpi kanta on, sitä pie-
    nempiä vuosikotialueita valkohäntäpeuroilla on.
    Harvan valkohäntäpeurakannan urosten vuosiko-
    tialue on yleensä noin 5 000 – 7 000 hehtaaria ja
    tiheän kannan uroksilla noin 1 000 – 4 000 heh-
    taaria. Naaraiden vuosikotialueet noudattavat
    samaa kaavaa, mutta ovat yleensä hieman uros-
    ten vuosikotialueita pienempiä.”

    https://www.riistainfo.fi/wp-content/uploads/2017/11/1a-valkohantapeuran-biologia-2018.03.13.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No niinpä näkyy! Em. linkistä:

    ”Tilanne on huomattavan erilainen Pohjois-Amerikassa, missä tiheys on yleensä 150 – 500 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla ja paikoitellen yli 1 000 eläintä tuhannella hehtaarilla.”

    Käytetyn alueen koko riippuu siis kannan tiheydestä ja oletettavasti myöskin ruuan saatavuudesta. Harva kanta keräytyy talvella laumoihin:

    ”Alueilla, joilla tiheys on suurempi, valkohäntäpeurat pysyvät usein samalla alueella ympäri vuoden, kun taas tiheyden ollessa harva alue voi tyhjentyä peuroista talven ajaksi. Yksi merkki vakiinnutetusta peurakannasta on, että valkohäntäpeurat pysyvät alueella myös talviaikaan.”

    Gla Gla

    Planterin luvut näyttää tutuilta, vaikka vieläkin isompia jostain luin. Mutta ei sen väliä, suuruusluokat riittää.

    Reviirin koon ja kannan tiheyden suhde tarkoittaa sitä, että tyhjiötä ei synny. Kun kanta harvenee, reviirit kasvaa eli täydennystä virtaa alueelle.

    Alueiden tyhjentymiseen talveksi en usko. Siitä pitää huolen ruokinta. Sorkkienjälkiä on kaikkialla. Toisaalta mitä iloa on tyhjiöstä talvella, kun taimet syödään kesällä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Laumautuminen talveksi voisi ehkä tapahtua harvemman kannan alueella Keski- ja Itä-Suomessa? Metsästäjille se on varmaan merkki, että ruokintaa pitää lisätä ja metsästystä vähentää, että saadaan kanta ’vakiintumaan’.

    R.Ranta

    Kuka ajaa metsänomistajan asiaa metsästysasioissa? Ei kukaan, paitsi yksityiset metsänomistajat puivat nyrkkiä taskussaan, kun kovalla vaivalla aikaansaatu taimokko on syöty ja kannattavuus seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Kannattavuus ei missään kestä monta uudistamista, kun ei oikein yhtäkään kalliilla.

    Planter Planter

    Tuo sivun yläreunassa linkittämäni riistainfo on metsästyksenjohtajien koulutusmateriaali ja siellä valistetaan metsästäjiä näin:

    ”Tilanne on huomattavan erilainen Pohjois-Amerikassa, missä tiheys on yleensä 150 – 500 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla ja paikoitellen yli 1 000 eläintä tuhannella hehtaarilla.”

    Eli siellä perustaso olisi yleensä 150 – 500 / 1000 ha ja tihentymäalueilla 1000 / 1000 ha. Biologinen kantokyky olisi muka 380 / 1000 ha. No problems. Näin koulutetaan metsästäjiä.

    Jossain HS:n palstalla ilmeisesti näin koulutettu metsästäjä kommentoi, että kun Michiganissa 380/ 1000 on ekologisesti kestävä taso, niin Suomessa 200 / 1000 ha olisi hyvinkin kestävä taso. No ei tietenkään pidä paikkaansa, kysykää vaikka Suomen tihentymäalueiden 100 / 1000 ha ihmisasukkailta.

    Muista lähteistä katsottuna: Michiganissa niitä esiintyy koko osavaltiossa. Osavaltion pinta-ala on 250 000 km2. Vuoden 2019 arvio valkohäntäpeurojen määrästä oli 1.75 milj, eli 70/ 1000 ha. Tavoite on ollut pudottaa kanta miljoonaan ( 40 /1000 ha), koska ylipopulaatio on vaikuttanut niiden omaan ja muiden eläinten elinympäristöön hävittämällä tiettyjä kasvilajeja kokonaan.

    Valkohäntäpeurat aiheuttavat vahinkoja metsissä ja taimikoissa. Valkohäntäpeuran on Pohjois-Amerikassa todettu estävän metsänuudistumista, kun tiheys nousee 30–50 yksilöön/1000 ha (esim. Frelich ja Lorimer 1985). Linkin tuoreemmassa dokumentissa varsin arvovaltaiset tahot, yliopistot ja US valtion metsäntukimuslaitokset ovat todenneet merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikan metsäluonnossa, kun tiheys nousee yli 58 / 1000 ha. Varsinais-Suomen keskimääräinen vhp-tiheys on jo tällä tasolla, ylikin, mutta täällä ei tutkita mitään, ihan samantekevää miten metsien tai monimuotoisuuden käy.

    ”Tree seedling abundance generally decreased as deer density increased above 5.8 deer km2 for all forest type groups with the exception of oak-dominated forests”

    https://www.fs.fed.us/nrs/pubs/jrnl/2017/nrs_2017_Russell_001.pdf

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lukessahan on useampikin hirvieläinten tutkija. He tarvitsevat määrärahoja kenttäkokeisiin. Ehkä Suomen Riistakeskus ja MMM voivat rahoittaa?

    Puuhastelija

    Paljonko on vhp:n keskimääräinen ruhopaino?

    Metät kunnossa!

    Edellinen täysikasvuinen naaras oli 42 kg. Ruoan valmistukseen siitä jäi noin 21 kg.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
Esillä 10 vastausta, 1,601 - 1,610 (kaikkiaan 2,447)