› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 159 160 161 … 243 244 245

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Sent on: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 25.7.2021, 14:02

    Turhat rajoitukset tietysti joutaa poistaa, mutta tässä asiassa on yksi mutta. Olemme huomannut, että aihetta koskevaan keskusteluun liittyy kiemurtelua yms. piirteitä. Kun ei ole selvää, liittyykö pinta-alarajoitus millään tavalla peurakannan kokoon, ei pitäisi ruokkia keskustelua tällaisilla epävarmuuksilla. Toisaalta jos rajoitus poistuisi ja peurat ei vähenisi, saisi riistahallinto näyttää pitkää nenää muille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.7.2021, 14:51

    Peurakannan kokoa voitaisiin edelleen säädellä lupapolitiikalla, vaikka pinta-alarajoitus poistuisi.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 25.7.2021, 15:33

    Rapian 60 vuoden hirvenmetsästyskokemuksella (koskee muitakin sorkkaeläimiä) voin vakuuttaa, että pinta-alarajoitus yhdistettynä nykyiseen lupajärjestelmään takaa nykyisen kuusettamisen jatkumisen. Omalta osaltani hoidan ilman noita rasitteita oman lähipiirini (luokkaa 1000 ha/10 hirveä) hirvettömäksi yhden syksyn aikana. Tuosta lähtien alueelle tulee vuosittain about 2 ylivuotista, joista ei ole liikaa harmia. Ne ammun sitten syksyllä. Eikä hirvituhoja enää ole.

    Meikäläisiä löytyy joka pitäjästä riittävästi hoitamaan tuo ongelma.

     

    Gla Gla 25.7.2021, 16:31

    Meillä on peuroja ennen metsästyskautta 50 / 1000 ha. Vahingot voisi olla siedettäviä 10-20% tasolla tuosta. Tästä pitäjästä ei löydy metsästäjää, joka tuon pitäisi kurissa. Ei, vaikka oltaisiin kauriin säännöillä liikkeellä. Muut vähentää metsästystä, jos joku lisää sitä. Lisäksi 1000 ha on pieni alue ja vuoden päästä peuroja on taas 50. Täydennystä tulee joka suunnasta.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 25.7.2021, 17:02

    Peuraa en niin tunne, mutta hirvi on käytännössä reviirieläin. Tyhjennetylle alueelle täydennys on juuri edellisen vuoden vasoja, ei sinne aikuisia vaella. Kerran tyhjennetty ei tuota enää uutta sukupolvea. Hirvi sopii pönöttämään kahden neliön alalla. Kun on oikein suotuisa paikka, niin koko lumeton aika menee muutaman kymmenen hehtaarin alalla. Minulla on näitä suotuisia paikkoja runsaasti. Kymmenen hirveä on helppo nakki.

    Puuntuottajalla tulee olla vaihtoehtona myös puuntuotanto (ei pelkkä velvollisuus järjestää laitumet holtittomille maattomille persaukisille sorkkaeläinlaiduntajille). Metsänomistajalla tulee olla vapaa metsästysoikeus ilman pinta-alarajoituksia ja lupia.

    Täälläkin oli taannoin luokkaa 10 eläimen kauris- ja peuraparvia. Ilvekset ja karhut ja vierailevat sudet hoitivat ongelman.

    MaalaisSeppo 25.7.2021, 18:45

    Kävin noukkimassa vadelmia kahdella aukolla. Toinen lähellä asumusta (60 m) toinen kaukana. Lähellä asumusta oli ilmeisesti kauriiden makuuksia vieri vieressä. Kaukana ei yhtään. Ehkä kauemman aukon lähellä liikkuva ilves on vaikuttanut (riistakamerahavainto).

    Vadelmia on erittäin paljon ja puhtaita. Koskaan en ole nähnyt moisia määriä.

    Gla Gla 25.7.2021, 21:58

    ”Täälläkin oli taannoin luokkaa 10 eläimen kauris- ja peuraparvia. Ilvekset ja karhut ja vierailevat sudet hoitivat ongelman.”

    Sudesta ja ilveksestä on minullakin tuore havainto omilta mailta, mutta näillä peuramäärillä sillä ei ole vaikutusta. Sama kuin hauki hyökkäisi särkiparveen. Hetken säntäillään hätääntyneenä, mutta sitten tilanne rauhoittuu ja elämä jatkuu ilman yhtä yksilöä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

    Suunnitelman mukaan tavoitellaan n. 20 / 1000 peurakantaa. Kova urakka kuukauden kuluttua alkaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2021, 09:21

    Wikipedia: valkohäntäpeura.

    Suomessa laji asustaa mieluimmin viljelyksiin rajoittuvissa lehti- ja sekametsissä ja purojen ja peltojen laidoilla. Se suosii aukkoisia ja pensastoisia lehto- ja kangasmaita. Jos se voi valita, se karttelee suuria havumetsäalueita. Kesäisin se suosii ruokailualueinaan luonnonympäristöjä ja keväisin ja syksyisin vastaavasti peltoja ja puutarhoja. Talvisin valkohäntäpeura muuttaa erillisille talvilaitumille, usein suurten kuusikoiden lähistölle ja asumattomien järvien rannoille, joissa lunta on vähemmän kuin muualla.

    Kesällä valkohäntäpeura elelee yksin, mutta talvireviireillä ne oleskelevat pienissä 4–8 yksilön laumoissa. Niillä on ympäristön laadusta riippuen 40–500 hehtaarin laajuinen reviiri, jota ei kuitenkaan puolusteta aktiivisesti.

    Paksu, yli puolimetrinen lumikerros haittaa valkohäntäpeurojen liikkumista ja luontaista ravinnonhankintaa. Pienisorkkaisilla jaloilla ei ruoan kaivu lumesta onnistu. Lisäksi eläimet pyrkivät talvisin kerääntymään suuriin laumoihin, jotka helposti kuluttavat pienen alueen ravintovarat loppuun. Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien suorittaman riistaruokinnan avulla. Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia, kuten perunaa, porkkanaa ja punajuurta sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden (AJ huom: lähde puuttuu).

    (AJ huom. Erään mielipiteen mukaan vhp:t selviävät Minnesotassa lumisissa oloissa ilman talviruokintaakin. Suomessa vhp:n ei varmaan tarvitse vaeltaa talveksi mihinkään kuusikoihin vaan se pysyttelee lähellä oppimiaan ruokintapaikkoja?)

    Gla Gla 28.7.2021, 09:27

    Täytyy alkaa kaivella lähdettä, jonka mukaan reviiri on tuhansia hehtaareja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2021, 09:51

    Tuossa linkissä on juttua kauriiden vuosikotialueista (Mikael Wikströmin käyttämä termi) joka vastaa ehkä englannin sanaa ”home range”.

    http://www.realtree.com/brow-tines-and-backstrap/7-things-to-know-about-buck-home-ranges

Esillä 10 vastausta, 1,591 - 1,600 (kaikkiaan 2,447)
1 2 3 … 159 160 161 … 243 244 245