Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Et voi väittää (Planter) ,että kentällä ei olisi jo tapahtunut. Ongelmat ovat koskeneet alussa vain harvoja.

Voimakkaasti kasvaneet pyyntimäärät edellyttävät myös metsästäjiltä huomattavia investointeja ja ponnisteluita. Kehitys vie aikansa ,joten puhutaan vuosista.

Se ,että Planter on tehnyt kyseenalaisia esityksiä metsästyksen dynamiikkaa huomioimatta ,ei välttämättä paranna äänen kuuluvutta ja uskottavuutta.

Esitykset pyyntiluvista luopumisesta ja minimipinta-alavaatimuksen heittämisestä romukoppaan ovat seikkoja ,jotka tuottaisivat sataprosenttisesti täysin päinvastaisen tuloksen toivomaasi nähden. Kaatomäärät eivät olisi kasvaneet kymmenillätuhansilla muutamassa vuodessa. Esitykset metsästyksen kaupallistamisesta olivat myös huonosti harkittuja ajatuksia. Omalla alueellasi olet hampaita kiristellen nähnyt ,mihin se johtaa. Kun raha liikkuu , odotetaan rahalle vastiketta ja varmoja saaliita. Kannan pieneneminen lienee kuitenkin tavoitteena. Koulutuksella ja kannustamalla metsästäjiä pyyntitalkoisiin on saatu merkittävästi lisää tehoa metsästykseen sekä hirvien ,että pienempien sorkkaeläinten kohdalla.

Olisi syytä lopettaa tämä ja alkaa käyttäytyä kuten aikuisen?  kuuluu!

”Edellä mainitut liikkeet korostuivat runsas 10 vuotta sitten johtaen hirvikannan rakenteen vahvaan vinoutumiseen ja metsästysrajoituksiin. Valitettavasti tuohon heikkoon hetkeen osui Panterin aloittama riistahallintoon kohdistuva mustamaalauskampanja ,jonka loppua ei vielä näy.”

Olen toivonut ja odottanut, että Suomen arvovaltaisimman metsäalan lehden keskustelupalstalla keskustelu olisi älyllistä ja rakentavaa. Valitettavasti se on älytöntä ja repivää. On kai noihin vastattava, vaikka en ole kovin provosoituvaa tyyppiä, varsinkaan, kun kaikki kirjoituksieni taustat perustuvat maa-ja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön eri osastoilta kerättyhin tietoihin sekä asianosaisten itsensä tiedotusvälineissä julkaisemaan tietoon.

Kerrataan jälleen. Kun taimikkojeni hirvituhot aikanaan vain lisääntyivät, niin kuvittelin, että tältä keskustelupalstalta voisi saada vinkkejä, kun muut neuvot oli läpikäyty. Eräs nimimerkki ottikin minut heti karhumaiseen syleilyynsä ja alkoi antaa auliisti neuvoja. Neuvot alkoivat vähitellen tuntua oudoilta ja tilanne kääntyi siihen, että olin itse syypää vahinkoihin. Hän tunsi taimikkoni hoito-ja vahinkotilanteen, hirvimäärän, ikä ja sulkupuolirakenteen paremmin kuin minä itse, vaikka hän kirjoitustensa perusteella asui eri puolelle maata.

Pari näytettä:

27.2.2015, 18:17
”Onkohan nuo hirvet asettuneet asustelemaan palstan hirvihysteerikkojen mannuille ? Valtakunnan tasolla metsävahingot ovat vähentyneet dramaattisesti vuoden aikana . Hirvikolareiden lievä lisääntyminen puolestaan saattaa kieliä vain siitä , että hirvi joutuu kaverin löytääkseen liikkumaan paljon enemmän ja on näin useammin alttiina kolareille.”

19.10.2015, 20:16
”Hajusteet taimikon ympärillä alentavat vahinkoriskiä huomattavasti . Voisin väittää , että varsin vähällä vaivalla tuota keinoa käyttäen taimikko on täysin turvassa hirviltä.”

Eli pelkkää pilailua, kiusantekoa, keskustelujen sotkemista, muunnetua totuuta ja provosointia… jatkuu ja pahenee edelleen…miksi? Kaiketi on tarkoitus savustaa ulos palstalta ettei tuo esiin kiusallisia asioista, joihin ei pysty asia-argumenteilla vastaamaan.

Tietysti otin yhteyttä metsästysseuraan, jolle olin maat vuokrannut ilmaiseksi. Kerroin, että ymmärsin metsästysoikeuden vastineeksi sen, että hirvimäärä pidetään kurissa, jotta saan taimikot perustettua.
Metsästyseuran yhteyshenkilö oli asiallinen ja totesi, että hirviä jäi alueelle liikaa, mutta he eivät voi auttaa, koska heillä ei ole pyyntilupia enempää. Mitään ristiriitoja metsästäjien kanssa ei ole koskaan ollut.

Seuraava vaihe oli tietysti selvittää, pitääkö seuran lupapuutoksen väite paikkansa ja jos pitää niin miksi. Selvitin itselleni kannansäätelyjärjestelmän ja lupaprosessin. Selvisi, että alueellinen riistaneuvosto oli asettanut alueelle tavoitetiheyksiä, jotka maa-ja metsätalousminiteriön ohjeistuksen mukaan johtavat kestämättömiin taimikkotuhoihin. Seura/rivimetsästäjät olivat rehellisiä ja oikeassa.

Selvitin lisää alueellisen riistaneuvoston päätöksen taustoja. Ilmeni, että kaikki niinsanotut sidosryhmät, joihin hirvet vaikuttavat, olivat riistaneuvoston kanssa erimieltä tavoitteesta. Asia tuli tarkemmin selväksi löytämästäni neuvoston pöytäkirjasta. Kannan puolittaminen olisi ollut kaikilta osin perusteltua, mutta neuvoston puheenjohtaja totesi MT:n lehtijutussa, että se vaatimus on kohtuuton.

Minusta päätös tehtiin väärin ja tässä oli paha epäkohta, ehkä jopa lainvastainen päätös. Mietin vaikuttamistapoja, miten asia voitaisiin korjata. Otin yhteyttä pariin paikalliseen kansanedustajaan, joiden metsäpuoluelaisina olisi luullut olevan kiinnostunut metsänomistajien ”ylikävelystä”, eivät olleet.

Laajensin kyselyn eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan jäseniin ottamalla kontaktin pariin muunkin puolueen edustajaan. Sain parilta eimetsäpuoluelaiselta vastauksen, mutta se oli selvästi pyydetty riistakeskukselta ja välitetty minulle eteenpäin sellaisenaan, oma allekirjoitus vaan alle. Vastausten mukaan kaikki on ihan ok, kun vähän vielä hiotaan kannanhoitoa, niin suorastaan erinomaisesti menee.

Seuraavaksi rohkenin ottaa yhteyttä ihan ministeriöön/ministeriin, kysyen, meneekö se nyt oikein, kun riistakeskus tekee ministeriön ohjeiden vastaisesti ja ministeriö lain mukaan valvoo riistakeskuksen toimintaa. Ei saisi asettaa hirvitiheystavoitteita yli 4/1000ha , mutta asetetaan. Ministeri(ö) antoi kysymyksen vastattavaksi erätalousyksikköön, joka vastasi eri kysymykseen, eli ei vastannut.

Kun miniteriö vielä nimitti tämän samaisen hirviherran, joka ei noudata ministeriön ohjeita valtakunnalisen riistaneuvoston varapuheenjohtajaksi, niin ihmetys kasvoi entisestään ja aloin seurata riistakeskuksen toimintaa tarkemmin ja olen nostanut esiin muutamia kummallisuuksia lisää, viimeisenä pankkilupatulkinnan. Tuntuvat aiheuttavan ärtymystä.

Tällainen on pääpiirteissään ja lyhykäisyydessään ”Planterin aloittama mustamaalauskampanja”, mitenpäin sen sitten kukin ymmärtääkin, kuka maalaa ja ketä.

Mikähän siinä entisessä olisi nykyiseen valheelliseen ja kieroilevaan hirvipolitiikkaan nähden toisenlaista? Olisiko muutos sellainen että edes näkyisi toimintatavoissa?

Minusta virheet on yleisellä tasolla tunnustettu ja lähdetty korjaamaan asioita laatimalla ja kehittämällä suunnitelmia. Kun ne on saatu toimimaan , ovat tilastotkin alkaneet korjaantua. Hirvien kohdalta voi katsoa esimerkkiä. Valkohäntien määräkin alkaa pienentyä ,kun määrän arviointi alkaa suunnitelmien ohella tuottaa tulosta.

Tähän mennessä kuluvalla jahtikaudella on kaadettu yli 53 000 tuhatta hännäkästä ja kaatojen määrää osoittava käppyrä on karvan verran jyrkemmässä nousukulmassa viime vuoteen verrattuna. Ei siis voi väittää ,että mitään ei olisi tehty. Tuskin millään alalla toiminnan tehostamistoimet ovat tuottaneet niin isoja muutoksia viiden vuoden aikana.

Olen kauhulla lueskellut Planterin virheellisiksi osoittautuneita väittämiä samalla, kun riistajärjestöt ovat tuottaneet täysin erinäköistä tietoa ja kouluttaneet metsästäjiä käyttämään uuden järjestelmän mahdollisuuksia täysimääräisesti hyväksi. Asioiden oppiminen ja tiedon sisäistäminen ottavat oman aikansa. Thän saumaan epävarmuuden lietsominen ei ole viisasta. Lisäksi riistaviranomaisten tuottama täsmätieto ja niitä seuraavat suositukset ovat täysin erisisältöisiä Planterin väittämiin verrattuna. Esitetyt korjaustoimet ovat Planterin kirjoituksissa kääntyneet päälaelleen ja järjestelmää vastaan.

On ollut hassua huomata, että riistahallinto on Planterille kirosana , jonka hän mielellään liittää vainoharhaisen tavoin allekirjoittaneen mielipiteisiin ja henkilöön. Tuntuu olevan rikos ,jos rivimetsästäjä huomaa tarpeeseen tulleiden työkalujen toimivan. Työkalut ovat olleet  kehitteillä jo siinä vaiheessa ,kun edellä mainitsemani nimimerkki aloitti jälkijunassa mustamaalauskampanjan riistahallintoa kohtaan. Työmäärä tilanteen korjaamiseksi on kuitenkin niin mittava ,että tavoitteeseen pääsemiseen kuluu vuosia.  Epävarmuuden ja epäluottamuksen lietsominen ainoastaan pidentää aikaa ,jonka kuluessa tavoitteet saavutetaan.

En ymmärrä suorittavan tekstiä. Minusta Planter on lyönyt pöytään konkreettisia faktoja. Ei se ole mustamaalausta. Suorittavahan vastasi eräänkin kerran noihin faktoihin, että asiat (konkreettiset faktat!) pitää tulkita toisin.

Minulle tästä on tullut se käsitys, että kun faktat on suorittavalle kiusallisia, kääntyy puhe abstrakteihin asioihin eli väitteisiin Planterin virheistä ja yrityksestä heikentää järjestelmän toimivuutta.

No, riippuu tietysti siitä, millaista toimivuutta tavoitellaan.