Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    AJ: ”Kuitenkin lumettominakin syksyinä etelässä pitää saada saalista ja kauriit tulevat ruokinnoille ymmärtääkseni vasta hämärän aikaan.”

    Syksyllä syys-marraskuussa ainakaan täällä ei tarvita ruokintaa, peurat tulevat hämärän aikaan pelloille. Vasta marras-joulukuussa, kun pellot ei enää ruokaa tarjoa, alkaa ruokinnat kelvata.

    Nostokoukku: ”Tavoite voidaan asettaa vaikka 1 peura tuhannelle hehtaarille, tavoitteet ovat teoriaa. On seuroja, joilla on 700 peuralupaa. Sen metsästämisessä ja käsittelemisessä on melkoinen urakka.”

    Kaatolupajärjestelmää on puolustettu velvoittavuudella. Nytkö sen pohjalla olevat tavoitteet onkin vitsi?

    700 peuran käsittelyn työläys riippuu aktiivimetsästäjien määrästä. Ei voi sanoa, onko 700 paljon vai vähän. Jos se on paljon, sitten pitää peuroja vähentää. Se on ainoa tapa keventää urakkaa.

    ”Voisitte myös ostaa aseet, kiikarit, yötähtäimet , piilokojut ja koirat. Senjälkeen vasta arvostelemaan metsästäjiä saamattomuudesta.”

    Kuten totesin, yötähtäimen ideaa en ymmärrä, enkä sellaista osta. Koiraa ei läheskään kaikilla ole, minullekaan ei tule. Mutta kerrotko missä arvostelin saamattomuudesta, niin korjaan tuon kommentin?

    ”A ja gla ilmottautukaa vapaaehtoiseksi talvi-iltoina jäljittämään, suolistamaan, kiskomaan ruhoja tienvarteen, yötämyöten nylkemään ja  pilkkomaan saalista.”

    Pimeä tulee talvella klo 16, miksi pitäisi yömyöhään venyttää? Ruhotkin pilkotaan viikko kaadosta, ei sitäkään tarvitse yöllä tehdä.

    ”Montako iltayötä on tullut vahtikopissa paleltua”

    Melkoista marttyyriasennetta edelleen. Monilla on lämmitys, loput laittaa tarpeeksi vaatetta. Ja sen talven ainoana 20 asteen pakkaspäivänä ei tarvi kyttäämään mennä. Jos peurajahti olisi noin kurjaa, tuskin kantaa yritettäisiin levittää ja täällä ylläpitää 20-30 tiheyksiä mm. valikoivalla metsästyksellä ja ruokinnalla.

    Jean S

    Ajattelin noin vakavasti, että kun kansalaisaloitteella pitää olla 5 liikkeellelaskijaa, niin jos meitä olisi minä, Anneli, Planter, jotka pilaisimme nimemme eräissä piireissä ikiajoiksi, niin jostain pitäisi löytää vielä kaksi. Monestihan kansalaisaloite on enemmän väline mekkalan herättämiseen kun jotain joka tosiasiassa johtaa lain muuttamiseen.

    On ihan vakavasti asiallinen kysymys, että miten vhp vaikuttaa nykyisillä määrillä luontoon, monimuotoisuuteen, ravintoketjuihin jne., ja että kuuluuko sen eläimen ylipäätään elää Suomen luonnossa, vaikka ne ovat kohtalaisen tyhmiä ja niitä on kiva paukutella pakastimeen. Ymmärrän toki, että jotkut tykkäävät vaalean pepun mausta, mutta kun meillä olisi sellaisiakin ruohon- ja puunsyöjiä, jotka elelevät täällä ilmankin ihmisen apua.

    Ihan juridiikan kannalta on oikeasti kiinnostava kysymys, että voiko kuka vaan tuoda Suomeen jonkin tänne kuulumattoman eläimen tai kasvin ja alkaa kasvattamaan sitä toisten(kin) mailla käytännössä rajattomasti. Ajatelkaa, jos mulla vaikka olisi jokin erikoiseen marjaan perustuva marjabisnes, kävisin heittelemässä sen siemeniä pitkin ihmisten metsiä ja sitten keräilisin näitä tosiasiassa itse kasvattamia marjojani sieltä ilman vuokraa. Tuntuisiko se normaalilta?

    Metsuri motokuski

    Tuo Jean s :n kysymys on kyllä ihan oikeutettu. Onhan näitä tuotuja vieraslajeja aika paljonkin ainakin: minkki, supikoira, piisami, vhp  kuusipeura, mufloni ja ties mitä. En usko että enää tuollainen vieraslajien tuonti onnistuisi. Toivottavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä vieraslajikysymys on oikeutettu kysymys.

    Tämän eduskunnan aikana ei enää kannata laittaa aloitetta tulille. Sitten kun laittaa, allekirjoittajiin kannattaisi yrittää haalia meitä kovempia nimiä. Eläkkeellä olevista tutkijoista voisi löytyä: heillä ei enää ”maineen menetys” haittaa itseä eikä työnantajaa. Toinen porukka josta koettaisin haalia mukaan allekirjoittajia on luontojärjestöt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mannerlaatat liikahtivat! Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa valkohäntäkauriin lisäämistä haitallisten vieraslajien listalle vuoteen 2030 mennessä.

    ”edellyttää kuitenkin isokauriin eli saksanhirven aktiivista kotiuttamista Suomeen, jotta suurpedoille on tarjolla luontaisia saaliseläimiä.”

    Heh heh ja höpö höpö. Kyllä suurpetojen kanta sopeutuu siihen mitä on tarjolla: hirviä, villisikoja, metsäkauriita, metsäpeuraa ja poroja. Sorkallisia pitää katsoa kokonaisuutena.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008838378.html

    Gla Gla

    Mitenköhän vieraslajin korvaaminen tulokaslajilla vähentäisi Veistolan listaamia ongelmia?

    Gla Gla

    Lukaisin joitain kommentteja ja yksi asia hämmästyttää. Moni kannattaa ehdotusta, koska haluaa vähentää peuroja. Ok.

    Ehdotukseen sisältyi myös saksanhirven kannan aktiivinen kotiuttaminen Suomeen, käytännössä siis eläimiä tuotaisiin tänne lisääntymään. Myös muutokset metsästyksessä mm. metsästysaikojen suhteen poistuisivat eli vasoilta voisi ampua emot pois ampujalta ei vaadittaisi edes hirvikokeen suoritusta yms. typerää. Ehdotuksen kannattajat pääsääntöisesti eivät ottaneet lainkaan kantaa tällaisiin ajatuksiin, vaikka kyse oli isosta kokonaisuudesta. Ei vain peurojen hävittämisestä.

    Oletuksena tuntui olevan myös se, että kaatoluvista luopuminen ei vaikuttaisi metsästysseurojen toimintaan eli nämä jatkaisivat ennätystahtiin peurojen ampumista. Lisänä tulisi seurojen ulkopuoliset maanomistajat. Jotenkin on sellainen tunne, ettei asia ihan näin mene.

    Uskon siihen, että kun kaatoluvat on seurojen näpeissä ja kannan kehitystä seurataan, tällöin myös seurojen toiminta näkyy. Jos homma jää kasvottomien, villien metsästäjien harteille, ei kukaan ota asiasta minkäänlaista vastuuta. Ammutaan se mikä itselle riittää. Kun seurat ovat ampuneet nyt yli 70 000 peuraa, tuossa on melkoinen potentiaali kaatua uusien metsästäjien harteille. Eli käytännössä eivät urakasta selviä.

    Vaikka peurojen määrän kehitys on ollut katastrofaalista, tuoreimmat luvut kertovat oikeasta suunnasta. Alalla on myös halua leikata tihentymiä. Riittääkö se metsätalouden harjoittajalle, on sitten toinen juttu. Ainakin on olemassa osapuoli, jonka kanssa neuvotella.

    Metsästysseurat ovat muuten rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka eivät saa tehdä voittoa. En näe peuroissa kovin suurta bisnesmahdollisuutta.

    Sen sijaan näen suoran yhteyden jk-keskusteluun. On ongelma eli avohakkuut ja niistä luopuminen tarkoittaa ongelman poistumista.

    Ei se näin mene, ei metsänhoidossa, eikä peuroissa. Uusi keino ja pussillinen uusia ongelmia, joita nykytilaa tuijottavat eivät hahmota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaa mieltä. Kaatoluvista luopuminen ei auta. Saksanhirven tuonti vhp:n tilalle käy jos kanta on nykyistä huomattavasti alempi. Sen kanssa ei ole kiva kolaroida.

    kim1

    Gla:viittaat liikaa tilastoihin,ja siksi olet monessa asiassa 2 vuotta jälkijunassa..p.s.ei ne pimeällä metsästystä helpottavat laitteet huuhaata ole…tihentymäalueen keskipisteessä peurat tulivat muutama vuosi sitten syömään hämärän alkaessa…,nyt pimeyden alkaessa…

    Sulli

    Itse seurailen tilannetta kahdella suunnalla, Tampereen seudulla ja sata kilometriä Keski-Suomen suuntaan. Olot täysin poikkeavat: Pirkanmaalla voi milloin tahansa mennä hetki pellon reunoja kiertelemään ja varmasti näkee vähintään kahden yksilön porukoita, ihan keskellä päivää. Useimmiten 3-4. Ei tarvitse iltahämärissä könytä. Keski- Suomessa ei vielä tilanne ole näin paha. Tuntuu että noilla Pirkanmaan tiheyksillä ei enää viitsisi kaikkia alkaa nylkemään, siis jos olisi pelkästään metsästysaika.

    Keski-Suomessa meillä on kahden seuran taktiikka, toinen on keskittynyt hirvieläimiin ja toinen pienriistaan. Alueet ja jäsenet osittain päällekkäin. Lienee selvää että kun koko syksy menee hirvihommassa, ei vhp jahtiin enää into oikein riitä. Lupaharkinnasta ja pinta-alavaatimuksesta luopuminen lisäisi   jahtihenkilöt kaksinkertaisiksi ja pidentäisi aikaakin merkittävästi. Edellyttäen tietysti että raskisivat luopua siltä osin metsästysoikeudestaan.

     

Esillä 10 vastausta, 1,951 - 1,960 (kaikkiaan 2,447)