Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Valkohäntäpeura-asiaa. ”tämä hirvieläinlokero tulisi olla tavalla tai toisella täytettynä luonnon hyvinvoinnin vuoksi” Heh, entäpäs ihmisen hyvinvointi kun kauriit tiputtelevat kulkiessaan punkkeja joka paikkaan?

    Loppupäätelmä tekstissä on että metsästäjät – joihin kirjoittajakin kuuluu – eivät usko vhp:n statuksen muuttamisen vieraslajiksi auttavan sen kannan hallinnassa.

    Kirjoittajan kommentteja ilveksen metsästyksestä en oikein ymmärrä, joku paremmin asiasta tietävä voi valistaa: miksi ilvestä ylipäänsä pitäisi metsästää, sehän auttaa meitä kauriiden kannan hallinnassa?

    http://www.metsastakirja.fi/metsastysblogi/valkohntpeura-vieraslajiksi

    Puuki

    Vieraslajien vähentäminen on kait ihan lainsäädännöllä  tehty päämääräksi.  Mm. villilupiinia, kurtturuusuja ym. ei saa levittää vaan pitää vähentää.   Vhp:n liiallinen leviäminen uhkaa alkuperäislajeja, hirvieläinpuolella metsäpeuraa ja monia muita lajeja välillisesti hävittämällä esim. mustikan varvustoja.   Metsäkauris vielä käynee juuri ja juuri alkuperäislajista, kun se on paluumuuttaja.    Vieraslajia olevia supikoiria joita on Suomessa n. milj. kpl hävittää mm. metsäkanalintuja ja syypääksi on keksitty siihenkin lintukatoon mikäsmuu kuin metsätalous aukkohakkuineen.

    Mardy

    Vieraslajien osalta on hämmästyttävä kaksinaismoralismi lainsäädännössäkin: kanadanhanhi valkoposkihanhi (eläintarhasta karannut Suomen pesivä kanta), valkohäntäpeura, kontortamänty ja todella moni muu puu ja kasvi sallitaan tai jopa suojellaan kantaa. Joitakin sitten  pyritään kaikin keinoin ja maanomistajaa sakoilla uhaten hävittämään, kuten nyt kurtturuusun osalta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS Tiede kirjoittaa aivan asiallisesti vhp:stä. Melkein kuin olisi lukenut tätä ketjua… Emeritusprofessori Heikki Henttonen sanoo ruokinnasta että ”järjetöntä touhua”. Hänen mukaansa ilman ruokintaa kannan kasvu olisi paljon hitaampaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tupla poistettu

     

    Gla Gla

    Ei näy,kun en ole tilaaja, mutta tämä näkyy: Peuratuhot taimitarhoilla ja puutarhoissa ovat paikoitellen totaaliset – ”Yritystoiminnan pyörittäminen on miltei mahdotonta”

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9ae3ffc1-d6e8-49d0-b440-ecf9a690876e

    Oltiinkin AJ:n kanssa samaan aikaan langoilla.

    Rukopiikki

    Pellon reunoilla jalopuiden taimet oli menny sorkkaeläinten suihin. Saa sitä yrittää monimuotoisuutta vaalia kun pian mustikan varvutkaan ei pääse kasvamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla kyselee toisaalla ”hihavakiosta” 18 miljoonaa. Se on sattumalta sekä vuotuinen arvioitu vhp:n lihantuotannon arvo euroissa että metsästäjien ruokinnan määrä kiloina. Jälkimmäinen luku perustuu metsästäjiltä tehtyihin kyselyihin. Sen lisäksi varmaan tulee vielä runsaiden riistapeltojen anti.

    Vhp-talous on siis ikään kuin luonnossa toisten maalla tapahtuvaa tarhaamista, koska vähintään puolet talvikannasta eläisi pelkästään ruokinnan varassa.

    Ruokintaa vähentämällä ja samanaikaisesti ilveksen kantaa vahvistamalla saataisiin metsästäjille apua kannan hallintaan. Kolmas tehokas keino olisi naarasosuuden alentaminen vhp-kannassa.

    http://www.hs.fi/tiede/art-2000008875138.html

    Rukopiikki

    Kuinka suuret taloudelliset kulut valkohäntäpeura aiheuttaa autoilijoille kolarikorjauksien/vakuutusmaksujen muodossa. Tietääkö kukaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Em. linkin jutussa sanottiin näin: ”Autoilijat kolaroivat viime vuonna valkohäntäpeurojen kanssa 6 600 kertaa, neljä kertaa useammin kuin hirvien kanssa. Peurakolareista koitui vuonna 2019 kustannuksia 48 miljoonaa euroa. Niistä 60 prosenttia sattui valkohäntäpeuran ja 40 prosenttia metsäkauriin kanssa.”

    Vakuutusmaksujen tuotto on oltava suurempi kuin korvaukset jotta vakuutus on yhtiölle kannattava. Vhp:n kustannus autoilijoille on siis minimissään 0,6 x 48 eli noin 30 miljoonaa.

    Jos huomioidaan (professori Pukkalaa mukaillen) kaikki vhp-talouden negatiiviset ulkoisvaikutukset, niin on sen liha kallista.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 2,447)