Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,029)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Jos oletetaan peurakolarien määräksi 10 000 kpl ja korjauksen keskihinnaksi 5000 €/kpl, tulee tuosta 50 000 000 € vuodessa + välilliset kulut päälle. Eiköhän suuruusluokka ole siinä.

    Jaaha, Anneli ehtikin täsmällisempien laskelmien kanssa edellä.

    Gla Gla

    AJ: ”Gla kyselee toisaalla ”hihavakiosta” 18 miljoonaa. Se on sattumalta sekä vuotuinen arvioitu vhp:n lihantuotannon arvo euroissa että metsästäjien ruokinnan määrä kiloina. Jälkimmäinen luku perustuu metsästäjiltä tehtyihin kyselyihin. Sen lisäksi varmaan tulee vielä runsaiden riistapeltojen anti.”

    Luvusta pitäisi vähentää kyttäysmetsästyksessä tarvittava määrä, jolloin saataisiin selville ns. turhan ruokinnan määrä.

    Riistapellot on kysymysmerkki. Toisaalta ne palvelee muitakin lajeja, joten riistapeltojen rooliin en osaa ottaa kantaa.

    Rukopiikki

    Onko valkohäntäpeurakolareissa paljon kuolleita. Eläin on pieni, mutta kun noin paljon rytisee niin varmasti joku auto päätyy pöpelikköönkin tai toiseen autoon tai peura tulee moottoripyörään ja vaikka mitä mahdollista.

    Gla Gla

    En jaksa googlettaa. Muistaakseni joka vuosi ei kuole yhtään, mutta eri asteisia henkilövahinkoja sattuu n. 100 kpl.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nostin kissan pöydälle. Tuleeko kohta vihapostia.

    Juha Kaukonen: ”Hirvieläinpolitiikasta päättää valtion riistakeskus sekä Luke ja paikallisesti päätösten toteuttamiseen osallistuvat myös MTK, liikenneviranomaiset ja metsäorganisaatiot. Riistaneuvostot eivät voi ohittaa noiden kantaa ja määräyksiä. Kantojen määrän ja eläintiheyden päättävät nuo viranomaiset ja metsästäjät toteuttavat noiden antamat määräykset.”

    AJ: ”Periaatteessa kannanhallintajärjestelmä olisi jo kunnossa, ja ihannetilanteessa se toimisi juuri noin, mutta käytännössä ei. Hirvivahinkoilmoituksia tulee edelleen ympäri maata ja hirvikannat ylittävät monella hirvitalousalueella vielä yhteisesti määritellyn ylimmän tason. Kannanhallinnan suurimmat ongelmat keskittyvät kuitenkin Lounais-Suomeen, jossa esiintyy runsaina kaksi kaurislajia ja hirvi samalla alueella. Paikoin alueellinen riistaneuvosto on siellä jopa määritellyt toistuvasti sidosryhmien ehdotukseen verrattuna ylemmän hirvikannan tavoitetason.

    Valkohäntäpeuran kannanhallintaa vasta opetellaan. Järjestelmä saadaan varmasti toimivaksi, kunhan kokemusta kertyy ja yhteinen tahtotila saavutetaan. Akuutissa valkohäntäpeurakriisissämme kannattaisi kyllä käyttää kaikki keinot hyväksi: metsästys ml. naarasosuuden alentaminen, talviruokinnan asteittainen vähentäminen ja ilveksen kannan vahvistaminen.”

    Gla Gla

    Kommentti hesarista: ”Levitellään viljaa ja muuta elintarviketta vieraslajeille sopivan lähelle auton parkkipaikkaa.

    Jos ruokinnan peruste on, ettei valkohäntäpeura kantaa saada pidettyä kurissa kuin ruokapaikalta tapettuna, on ehkä parempi pysyä lämpimissä sisätiloissa muukin aika.”

    Aika usein löytyy tällaisia kirjoituksia, enkä ymmärrä motiivia. Peurakantoja halutaan alas, mutta metsästyksestä pitäisi tehdä vaikeaa ja tehotonta.

    Ehkä onkiminenkin on väärin, harppuunakalastus on ainoa oikea tapa.

    Tuntuu, että noissa kommenteissa puretaan jostain muusta aiheesta peräisin olevaa pahaa oloa metsästäjiin. Tai sitten vastustetaan vastustamisen ilosta ilman, että ajatellaan asiaa sen enempää.

    Gla Gla

    Minusta keskustelu kommenttipalstoilla etenee väärässä järjestyksessä. Hirveä hinku on joillain lahdata peuroja, keinoja haetaan mm. lupien vapautuksesta ja jopa metsästysaikojen ja korttivaatimusten poistosta. Hypetys on sitä luokkaa, että hitaammatkin ymmärtävät jalkojen olevan tällä porukalla tukevasti irti maasta.

    Järkevä tapa olisi keskustella siitä, mikä olisi tavoiteltava kannan koko. Kun tuosta päästään yhteisymmärrykseen, voidaan miettiä keinoja sen saavuttamiseen. Lähdetäänkö nyt kesällä räiskimään vasoilta emot jokamiehenoikeudella, pysytäänkö nykyisessä järjestelmässä vai jotain tältä väliltä. Ja tuodaanko tilalle SLL:n ehdottamat saksanhirvet.

    Jos metsästäjät eivät sitoudu tavoitekantoihin, tarvitaan apua muualta. Silloin pitää arvioida sitä, saadaanko uskottavaa, turvallista ja eettisesti hyväksyttävää apua seurojen ulkopuolelta ja myös sitä, kiinnostaako seuroja kantojen leikkausyritys tällaisessa tilanteessa. Eli joutuuko uudet toimijat paikkaamaan seurojen jättämää aukkoa.

    Jotenkin hämmästyttää, että tällaisen asian käsittelyssä logiikka puuttuu lähes kokonaan ja kun sitä alan ihmiset yrittävät tuoda keskusteluun, määritellään se oitis monopolihakuisuudeksi ja ties miksi metsästäjien änkyröinniksi. Moniko edes tietää, mihin nyt pyritään ja miten se eroaa nykytilanteesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannanhoidon tavoitteista voisi olla tosiaan hyvä keskustella valtakunnan tasolla, niin suunnitelman toteuttajien paine saada tulosta aikaan alueilla ehkä kasvaisi. Ensisijainen vaihtoehto kuitenkin olisi, että hirvieläinten kannanhoito tapahtuisi nykyisen järjestelmän puitteissa ja seurojen hoitamana. Jos mukaan tulee ulkopuolisia, seuroissa nyt toimivat voivat sanoa että ”pitäkää tunkkinne” ja lopettavat yhteistyön. Silloin olemme pulassa.

    Tuosta Hesarin keskustelusta näkyy että kaikki metsästäjät eivät myönnä järjestelmän ongelmia eikä yhteisen tahtotilan puutetta. Tuon homman voisi hoitaa ehkä helpomminkin jos tavoitteena ei olisi saaliin maksimointi vaan huomioitaisiin myös ulkoisvaikutukset.

    Metsästäjät vetoavat myös että kaikki toimijat ml. sidosryhmät toimivat nyt yhteisymmärryksessä ja yhteisvastuussa mikä ei pidä paikkaansa vaan sidosryhmien mielipide on monta kertaa sivuutettu.

    Kuitenkin oikein hyvä keskustelu – asiaa pitää pitää esillä ja toistaa niin kauan että tulee muutosta.

    Gla Gla

    Testi. Koittanut laittaa viestiä tähän, mutta ei vaan näy.

    Sain lopulta ao. viestin näkymään. Kielletty sana oli h***geenista, mikä aiheutti koko viestin häviämisen ja keskusteluketjun särkymisen.

    Gla Gla

    Riistakeskuksen julkaisusta ”Valkohäntäpeura Varsinais-Suomessa –
    kannanhoidon kysely valkohäntäpeuran metsastajille” käy hyvin ilmi, ettei yhteiskunnassa ole kahta yhtenäistä ryhmää, metsästäjät ja ei-metsästäjät. Ryhmien sisällä on monenlaista mielipidettä. On kettutyttöjä, joiden mielestä eläinten oikeuksien takia eläimiä ei saa tappaa. Sitten on SLL:n väki, jonka mielestä peurat pitää toiminnan eettisyydestä riippumatta vaihtaa saksanhirviin. Metsästäjistä osan mielestä peurakanta on aivan liian suuri, osan mielestä lian pieni. Loput menee näiden välimaastoon.

    Metsästäjistä omalla nimellään esiintyvät tietysti kehuvat järjestelmää, joka toimii sääntöjen mukaisesti, eivätkä aivan väärässä ole, joten jälleen tullaan kysymykseen tavoitteiden asetannasta. Siihen kaikki tiivistyy ja kaikki toiminta palvelee tavoitteita.

    Selvää on vain se, että nykytila ei ole yhteiskunnassa vallitsevaa mielipideilmastoa vastaava, vaikka prosessi sinänsä onkin järjestelmän mukainen ja siten viittaamasi metsästäjien kommentit oikeutettuja. Nyt siis puhun peuroista, en hirvistä.

    Ruokinta-asia vaatisi myös täsmennystä eli mihin sillä pyritään ja mikä on ok. Mainitsemastani julkaisusta napattu kohta, jonka ovat siis kirjoittaneet riistakeskuksen riistapäällikkö Mikko Toivola ja hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne:

    Mikäli talviruokintaa pidetään, on sitä jatkettava ehdottomasti koko talvikauden yli. Mikäli eläimet tottuvat
    käymään ruokinnalla ja turvautuvat sen tarjoamaan ravintoon kovimman talven aikana, saattaa ruokinnan
    lopettaminen kesken talvikauden olla jopa hengenvaarallista sillä käyville eläimille.

    Tämä antaa ajattelemisen aihetta puheista houkutteluruokinnasta. Riistakeskuksen mielestä se ei siis ole ok, ruokintaa pitää jatkaa metsästyskauden jälkeen tukiruokintana. Ja tämä julkaisuhan käsittelee siis Varsinais-Suomen tilannetta, jossa talvi on maan lyhin.

    Lainaus julkaisusta: Keskimäärin vastaajat ylläpitävät ruokintapaikkaa 4,5 kuukautta, mikä on selkeästi
    ennakoitua suurempi määrä. Lähes 20 % ylläpitää ruokintapaikkaa kahdeksan kuukauden ajan vuosittain.

    Ruokintapaikkojen määrää ei julkaisu kerro. Kuitenkin pylväiköstä, jossa esitetään seurakohtainen arvio määristä kertoo paikkoja olevan Varsinais-Suomessa satoja, ellei tuhansia.

Esillä 10 vastausta, 1,981 - 1,990 (kaikkiaan 2,029)