Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,447 vastausta, 92 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarNostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla Gla

    Prosessissa ei ole vikaa, vaan keskustelijoissa. Kun metsästäjät esittää ja päättää, ei puhuta yhteisestä asiasta.

    Peurakantaa on seurattu kymmeniä vuosia. Mutta kun tavoitteena on ollut kasvattaa kantaa, kannattaa esittää tietämätöntä kannan kasvusta. Silloin kasvatus onnistuu vailla ulkopuolista painetta. Suuri yleisö ei ongelmista tiedä ennen kuin kukkapenkistäkin viedään kaikki, mutta silloin tavoite on jo toteutunut eli peurakanta on kasvanut sietämättömän suureksi. Nyt voidaan monipolitilanteessa alkaa esittää pelastajaa eli kannan leikkaajaa. Tuo tosin ei enää tehoa, valtaosan mielestä metsästäjät (organisaatiot ja seurat) on roistoja, jotka tilanteen on aiheuttanut. Toiminnan hyväksyttävyyden palauttamiseksi on paljon työtä jäljellä.

    Riista-lehden mukaan peurat on levinneet jo Torniosta Ruotsiin. Jutussa kerrotaan myös, että Reisjärvi-Haapajärvi-Pyhäjärvi-alueella ruokitaan peuroja. Kovasti niitä pohjoiseen yritetään levittää.

    Riista: ”Valkohäntäpeurat ovat levinneet joidenkin mielestä jopa haitaksi asti”

    Kenen mielestä ei ole?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästäjäliitto kommentoi: ”Riista-asioihin sopimattomilla hätiköidyillä ratkaisuilla, kuten metsästysalavaatimuksesta luopumisella, joudutaan ojasta allikkoon. Tällöin menetettäisiin metsästysseurojen voima ja vastuu peurakannan hallinnassa.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008904691.html

    Gla Gla

    Muuten samaa mieltä, mutta parista kohtaa eri mieltä:

    ”Nyt peurakanta on paikoin noussut liian tiheäksi, mutta tämä ei ole tapahtunut metsästäjien vuoksi vaan metsästyksestä huolimatta.”

    Metsästysmonopolia pyörittävä taho ei noin voi sanoa. Jos peura olisi ollut vapaa, sanoilla olisi katetta.

    ”Kannankasvu kertoo jostakin huomiotta jääneestä muutoksesta. Yksi selkeistä muutoksista on peltoalan lisääntynyt ympärivuotinen kasvipeitteisyys. ”

    Metsästyslaki ei ota kantaa viljelymenetelmiin, kuten ei hirvikannan suuruuttakaan ohjata metsänhoitomenetelmillä.

    ”Lainmuutoksia tehtäessä tulee tuntea muun muassa… ruokintojen positiivinen mekanismi viljely- ja liikennevahinkojen välttämiseen”

    Voisiko noita avata, miten vahinkoja vältetään ruokintojen avulla?

    Jos löytyy peura-alueelta erämaata, johon peurat ruokinnalla kerätään syömään itsensä synnyttämään kolmosvasoja, silloin kai teoriassa. Käytännössä teitä, peltoja sekä taimikoita on kaikkialla. Ei ole paikkaa, johon peurat kannattaisi ohjata. Vaikutuksiin jää vain peurojen talvesta selviytyminen ja hedelmällisyyden kasvu, kun metsästäjille annetun ohjeen mukaan ruokintaa ei saa lopettaa metsästyskauden jälkeen.

    Jos ruokkii, pitää myös ahkerasti ampua peuroja. Parista kaadosta ei vielä kokonaisuutta kuriteta, kun muut saa syödä hyvin talven vaikeimpina aikoina.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Maanomistajalla tulee olla oikeus poistaa tuholaiset (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) mailtaan ilman pinta-alarajoitusta ja lupateatteria. Maat voivat olla edelleen vuokrattuna metsästysseuralle (mutta vain ja ainoastaan sorkkaeläinjahtiin, mutta ei enää yksinoikeudella).

    Kauriin ollessa vielä luvanvarainen keittiöni ikkunan ohi vaelsi jopa 20-päisiä kaurislaumoja. Nyt niitä ei näy edes joka vuosi (ja silloinkin yksittäisiä).

    Hirviä näkyy (ja tuntuu taimikoissa). Minä lupaan ampua omilta mailtani kymmenen (10) hirveä tänä vuonna ja ongelma poistuu minun osaltani. Seuraavina vuosina tulokkaita onkin enää 1-2 (jotka myös poistan), ja talvilaidunnus loppuu.

    Hirvellä on vakiintunut elinpiiri, jonka se valitsee toisena elinvuotenaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suomen Luonnonsuojeluliiton liikkeelle laittama pallo pyörii edelleen.

    ”Kun suuri osa seuroista toimii tehokkaasti ja vastuullisesti, osa on uusilta metsästyshaluisiltakin paikkakuntalaisilta suljettuja, pääosin iäkkäiden miesten kerhoja, jotka eivät toimi tehokkaasti.”

    ”Riistakeskuksen perustelut antavat aihetta pohtia, tuleeko jonkun muun ottaa asia hallintaan käytettävissä olevin keinoin.”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008904626.html

    Gla Gla

    Voihan tuollaisia väitteitä aina esittää. Silti tälläkin puolella pöytää olisi hyvä saada jotain näyttöä siitä, millainen väitetty ongelma oikeasti on eli mikä on ongelmaseurojen osuus kokonaisuudesta.

    Pertti Hesarissa: ”METSÄKAURISKANNAN paikallisen kasvun ei voida osoittaa johtuvan sen metsästyksen vapauttamisesta, vaikka runsastuminen olisi tapahtunut samanaikaisesti.”

    Tämä on kiusallinen juttu, koska toimii referenssinä peuran metsästyksen vapauttamisväitteille.

    Tietenkään kauriskannan kasvun ei voida osoittaa johtuvan metsästyksen vapauttamisesta. Toisaalta vapautus ei myöskään ole saanut kauriskantaa laskuun. Peurakannan kasvu on sentään pysähtynyt, ainakin tihentymäalueilla. Muualla kanta ilmeisesti jatkaa levittäytymistään. Näin, koska sellaista tavoitellaan.

    Peura ja kauris elelevät paljolti samoilla alueilla, joten luulisi vapauttamista kaipaavien sankoin joukoin lahtaavan kauriita, kun peuroja ei saa ampua. Vai onko jälleen kerran niin, että tärkeämpää on keksiä joku muutettava asia kuin ratkaista ongelma. Mitään näyttöä ei ole siitä, että lupajärjestelmä olisi este peurakannan leikkaukselle.

    Peurakannan alentamista vaativien käsitys peuran tavoitekannasta ei ole sama kuin metsästäjillä. Näin maallikkona tavoitteeseen pitäisi tarttua ensimmäisenä, ei keinoihin. Millä tavoite voidaan saavuttaa, jos sellaista ei ole. Ja miten valitaan keinot, joilla tavoitetta aletaan tavoitella.

    Tässä suhteessa sympatiani on metsästäjien puolella. Heillä sentään on tavoitteet ja luvat peilataan tavoitetta vastaan. Muilla on vain tuuleen huutelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla: Peurakannan alentamista vaativien käsitys peuran tavoitekannasta ei ole sama kuin metsästäjillä.

    Ja sympatiasi ovat metsästäjien puolella! Minun eivät ole, vaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien tai puutiaisaivokuumeen uhrien puolella. Eräs potilas kertoi lehdessä, että hänen nukuttamistaan harkittiin kun kipuja ei saatu mitenkään kuriin.

    Kummanko puolen pitää muuttaa tavoitteitaan?

    suorittava porras suorittava porras

    Ihmisten motivoiminen on vaativaa ja vie joskus jopa vuosikymmeniä saada muutosta aikaan. Tupakka ja viina maisttuu edelleen suurelle määrälle ihmisiä ,vaikka haitoista on puhuttu/saarnattu jo kuusi vuosikymmentä. Metsästäjä ei ole poikkeus .Totutusta on hankala päästä eroon. Pakko muutokseen on konsulteista heikoin.

    Gla Gla

    ”Kummanko puolen pitää muuttaa tavoitteitaan?”

    Tästä ei meillä ole erimielisyyttä. Kritisoin ei-metsästäjien keskustelua siitä, että puhutaan metsästyksen vapauttamisesta ja ties mistä. Jopa emojen ampumisesta vasoilta ja saksanhirvien tuomisesta tänne.

    Kuitenkaan ei puhuta siitä, että pitäisi määritellä yhteinen tavoite peurakannalle, johon pyritään. Kun tuo tavoite on päätetty, voidaan alkaa miettiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Muistat kai prosessikaavioni. Olkoon miten kuiva aihe tahansa, mutta ilman järjestelmällistä toimintaa ei valmista synny. Keskustelun kuohuessa peurakanta saa jatkaa omaa elämäänsä ja metsästäjät nauttia hyvästä saalisvarmuudesta. Itse juuri hain neljä pönttöä Tricoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ok! Kuitenkin on hyvä että valtakunnan päälehdessäkin keskustellaan eikä vain täällä, vaikka ei aina niin asiantuntevasti. Sen SLL sai aikaan ulostulollaan.

Esillä 10 vastausta, 2,001 - 2,010 (kaikkiaan 2,447)