Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riistakeskus osallistuu kauriskeskusteluun. Hyvä!

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008901271.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Esimerkiksi Englannissa kolme kaurislajia – metsäkauris, kiinanmuntjakki ja täpläkauris – ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Niiden asuttamissa metsissä muun muassa hömötiainen, etelänsatakieli, laulurastas, pajulintu ja tiltaltti näyttävät kärsivän kauriiden aiheuttamista seurauksista (Newson ym. 2012). Negatiivinen korrelaatio oli selvin hömötiaisen ja metsäkauriin sekä etelänsatakielen ja metsäkauriin kannankehityksen välillä.

    … pitäisi kiireesti selvittää hirvieläinten nykyisten hyvin tiheiden kantojen merkitys metsäluonnollemme. Selvitys voitaisiin toteuttaa esimerkiksi suojaamalla aitauksin riittävän isoja koealoja ja seuraamalla, miten tämä vaikuttaa kasvillisuuteen, hyönteislajistoon sekä linnustoon. Ulkomaisten tutkimustulosten perusteella hirvieläinkantojen voimakas harvennus saattaa nykytilanteessa olla kustannustehokkaimpia keinoja ainakin joidenkin metsälintukantojen elvyttämiseksi.”

    Michael Müller, metsäpatologian dosentti

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008891960.html

    Gla Gla

    Riistakeskuksen kanssa olen samaa mieltä kaikesta muusta paitsi kannan kasvusta. Syynä ei ollut tiedon puute, vaan halu kasvattaa kantaa. Ehkä yllätyksenä tuli se, että kasvun myötä haitoista tuli näin suuria ja mielipide kääntyi peuravastaiseksi. Miten vaan, nyt ollaan tilanteessa, jossa kantaa on leikattava. Täytyy myös olla aidosti yhteinen näkemys siitä, mihin pyritään eli tihentymäalueiden tavoitekanta ja muun Suomeen tavoitekanta. Kun puhutaan leikkaustarpeesta, muualla voi tulla yllätyksenä metsästäjien halu kasvattaa kantaa.

    Toistan itseäni, mutta vasta tämän jälkeen voidaan alkaa puhua menetelmistä, joilla tavoitteeseen pyritään. Ei kukaan osta autoakaan ja sitten ala miettiä, mitä sillä tekisi. Keskustelu lupien vapautuksesta johtaa keskustelun sivuraiteelle ja riistakeskus saa rauhan tehdä mitä haluaa eli muun yhteiskunnan näkemykset hukkuvat aiheen ympärillä vellovaan kohinaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Täytyy myös olla aidosti yhteinen näkemys siitä, mihin pyritään

    Juuri näin, mutta miten tähän päästään? Olisiko se hyvä alku, että muiden kuin metsästäjien (lue: sidosryhmien) vaikutusvaltaa kannanhoidossa lisätään? Siis eräänlaista ”osallistavaa suunnittelua” josta on joskus saatu hyviä kokemuksiakin jossain.

    Sulli

    Eiköhän laiteta villisialle, supikoiralle ja villiminkille lupaharkinta ja pinta-alavaatimus niin saadaan aikaiseksi kannanhoidollinen metsästys ja kanta laskuun.

    Gla Gla

    ”Juuri näin, mutta miten tähän päästään?”

    Varoitus, nyt tulee prosessikaavio.

    Aloitetaan keskustelu siitä, miten asiassa edetään ja lopetetaan keskustelu siitä, miten peuroja voisi ammuskella. Päämääränä keskustelussa on päättää tavoitekannan määrittelystä.

    Kun on päästy keskusteluun tavoitekannasta, määritellään tavoitteet, joihin yhteiskunnan tasolla sitoudutaan. Päätetään aikataulu.

    Sen jälkeen katsotaan, millä edellytyksillä tavoitteeseen päästään. Riittääkö nykyinen järjestelmä vai tarvitaanko muita keinoja. Päätetään menetelmät, jolla tavoitetta aletaan tavoitella.

    Aletaan kaataa peuroja.

    Nyt olisi tuhannen taalan paikka MMM:llä pysyä vallassa ja ottaa vetovastuu prosessista. Muuten YM ottaa sen käyttäen konsultteina Greenpeacea ja Suomen luonnonsuojeluliittoa, eikä homma ole enää demokraattisella pohjalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Prosessikaavio muistuttaa nykyistä kannanhallinnan järjestelmää aika paljonkin yhdellä poikkeuksella: keskusteluun osallistuvat nyt vain tarkoin määritellyt tahot.

    Gla Gla

    Siksi nykyisen järjestelmän romuttaminen ei mielestäni olekaan asia, joka ensimmäisenä pitäisi tehdä. Uutisten kommenteissa nykyistä systeemiä kritisoivat haluavat heittää kaikki pallot ilmaan ja sitten alkaa kerätä niitä lattialta.

    Ennen kuin homma lähtee uudestaan käyntiin ilman tietoa uuden järjestelmän toimivuudesta, ehtii peurakanta kaksinkertaistua. Tätä useimmat kommentaattorit ei ota huomioon. Oletus on sama kuin jk-porukalla eli avohakkuun haitoista päästään lopettamalla avohakkuut. Kuitenkin uusi keino tuo pussillisen uusia ongelmia. Ne pitää taklata etukäteen. Muuten ei voi puhua hallitusta muutoksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. Tämä on oikeaa prosessiajattelua.

    suorittava porras suorittava porras

    Kumma kyllä prosessiajattelu ei vielä jokin aika sitten kelvannut, kun metsästäjät sitä esittivät.  Onneksi Gla on ymmärtänyt ja sisäistänyt metsästyksen vapauttamisen varjopuolet.

    Kannan kehityksen seuranta on yksi avainkysymyksiä. Hirvikanta karkasi ,kun kuviteltiin 1990- luvun lopulla ,että saatiin homma hallintaan. Kannan silloinen romahtaminen johti mielenkiinnon herpautumiseen ja seurannan vähenemiseen.Valkohäntiä puolestaan ei edes kunnolla laskettu siihen mennessä ,kun kehitys räjähti käsiin.

    Korjaukset tilanteeseen ottavat oman aikansa. Hirvien kohdalla  kymmenen vuotta eikä valkohäntä lienene poikkeus. Keinot ratkaista ongelma ovat olemassa. Resurssit ja tahtotila ratkaisee. Villin lännen meininki veisi vain tavoitetta kauemmas ja jopa tavoittamattomiin.

Esillä 10 vastausta, 1,991 - 2,000 (kaikkiaan 2,447)